LÄnsi- ja sisä-suomen aluehallintovirasto puh. 0295 018 450


Download 141.77 Kb.

Sana29.11.2017
Hajmi141.77 Kb.

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 

puh. 0295 018 450 

fax 06 317 4817 

kirjaamo.lansi@avi.fi 

Vaasan päätoimipaikka 

Wolffintie 35 

PL 200, 65101 Vaasa

 

 



 

 

 



 

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 

 

Nro



 

162/2012/1

 

 

Länsi- ja Sisä-Suomi 



Dnro 

LSSAVI/134 /04.08/2011 

 

 

Annettu julkipanon jälkeen 



 

 

2.11.2012 



 

 

ASIA 

Ympäristölupahakemus koskien munituskanalatoiminnan ympäristöluvan lu-

pamääräysten tarkistamista, Saarijärvi 

 

HAKIJA 

Muholan tila Oy/ Jouni Tikka ja Timo Tikka 

Kalmarintie 160 

43270 Kalmari 

 

Liike- ja yhteisötunnus 1898790-7



 

 

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI 

Munituskanala sijaitsee Saarijärven kaupungin Kalmarin kylän Muholan tilal-

la, kiinteistörekisteritunnus 729-402-1-361. Munituskanalassa on 43 000 ka-

naa. 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 



Muholan tilan munituskanalan ympäristöluvan tarkistamisvelvollisuus perus-

tuu Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 antamassa ympäristölu-

papäätöksessä Dnro KSU-2004-Y-31/131 ympäristönsuojelulain 55 §:n nojal-

la annettuun määräykseen, jonka mukaan saajan oli viimeistään 30.6.2011 

tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. 

 

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 § 1 momentin kohdan 11 a) mukaan aluehal-



lintovirasto käsittelee ja ratkaisee ympäristölupa-asiat, jos kyseessä on eläin-

suoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 000 munituskanalle.  

 

Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena 



toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY –keskus). 

 

ASIAN VIREILLETULO 

Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 

30.6.2011. 

 

 

 



 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 

Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 myöntämä 

ympäristölupa Dnro KSU-2004-y-31/131 

 

Muholan tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kuluvalle sopimuskaudel-



le. Lisätoimenpiteeksi on valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. 

 

Alueella ei ole vahvistettua asemakaavaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella. 



Kanalarakennus sijaitsee Kalmarin pohjavesialueen ulkopuolella vaikka osa 

tilasta sijoittuu pohjavesialueelle. 

 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 

Muholan tilan munituskanala sijaitsee samalla kiinteistöllä, jolla sijaitsee 

myös Tikalan Oy:n toiminta. Muhola Oy:n toimintaan kuuluu kanalarakennuk-

set (vanha ja uusi), lantavarasto ja lietesäiliö (nykyisin osaksi Tikalan Oy:n 

tuote- ja tarvikevarastona), aitta-kalustohalli (osaksi Tikalan Oy:n käytössä) 

sekä viljakuivaamo ja viljavarastot. Yhteisiä rakennuksia Tikalan Oy:n kanssa 

ovat polttoainevarasto, aggregaatti Muhola Oy:n kalustohallissa. 

 

Muholan tila sijaitsee Saukonpuron valuma-alueella (14.628), joka kuuluu 



Saarijärven reittiin. Tilan talouskeskus sekä vanha kanalarakennus sijaitsevat 

Kalmarin vedenhankintaan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueen (0924915) 

reunavyöhykkeellä. Vuonna 2004 rakennettu virikehäkkikanala sijaitsee poh-

javesialueen ulkopuolella. Saarijärven reitti (FI0900025) sisältyy Natura 

2000-verkkoon. Muholan tilakeskus ei sijaitse vesistön välittömässä lähei-

syydessä, mutta osa tilan pelloista on Saarijärven reitin varrella. 

 

Lähin naapurin omakotitalo on noin 120 metrin ja Heralampi noin 135 metrin 



etäisyydellä virikehäkkikanalasta.  

 

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 



Yleiskuvaus toiminnasta 

Muholan tilalla on harjoitettu munituskanalatoimintaa vuodesta 1958 lähtien. 

Tilalla tuotetaan kananmunia ja kananlanta toimitetaan hakijoiden omaan, Ti-

kalan Oy:n jatkojalostukseen samalle tilalle. Kananmunia on tuotettu kahdes-

sa kanalarakennuksessa vuoden 2011 loppuun saakka. Voimassaolevat tuo-

tantoluvut ovat 43 000 munituskanalle.  

 

Perinteinen häkkikanala sijaitsi vanhassa kivinavettarakennuksessa. Tämä 



tuotanto poistui EU:n kananmunatuotantoa koskevien määräysten mukaises-

ti. Tuotantorakennus muutettiin varastokäyttöön ja siellä säilytetään maatalo-

ustarvikkeita ja pakkausmateriaaleja. Vanhaan kanalaan liittyvä lantala on 

myös jäänyt pois lantalakäytöstä. 

 

Kananmunien tuotanto tapahtuu vuonna 2004 rakennetussa virikehäkki-



kanalassa, jossa kanoilla on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. 

Häkeissä on mm. orret, pesät, sorakourut ja kynsiviilat. Kanalassa häkit ovat 

kuudessa rivissä ja neljässä kerroksessa. Kanalatila on koneellisesti ilmastoi-

tu ja ilmanpoisto tapahtuu katon kautta poistoimurilla. Jokaiseen häkkiin tulee 



 

puhdas juomavesi kahdesta porakaivosta, joista tulee myös Muholan tilan 



oma juomavesi. Juotto tapahtuu putkesta, jossa on veden tippumista estävät 

nipat.  


 

Rehun valmistuksessa käytetään ulkopuolista rehunvalmistusurakoitsijaa, jo-

ka tuo mukanaan laitteiston. Rehu valmistetaan kuivasta viljasta, kalkista, hi-

venainetiivisteestä ja tarvittaessa pellavaöljystä. Rehu on käsittelyominai-

suuksiltaan kuivahkoa ja se jaetaan automaattisten ruokintalaitteiden avulla 

jokaisen häkin ulkopuolella olevaan ruokintakouruun. Munat kerätään auto-

maattisen keräyslaitteiston avulla ja pakataan varastoitavaksi kylmiössä. Jat-

kotoimitukset tapahtuvat rekka-autolla 1-2 kertaa viikossa.  

 

Kanaerien vaihtuessa tuotantorakennus kuivapuhdistetaan, desinfioidaan ja 



munien varastotilat pestään.  

 

Lannan käsittely 

Valtaosa kanojen tuottamasta lannasta menee kompostin valmistamiseen ja 

mahdollisesta lantamäärän levittämisestä pelloille raportoidaan Keski-

Suomen ELY-keskukselle (VAHTI-järjestelmään). Viime vuosina lantaa on 

levitetty vain hyvin vähäisiä määriä omaan peltoon. Kananlanta kompostoi-

daan tiivispohjaisessa kompostihallissa ja sen jälkeen vielä jatkokypsytetään 

kompostointikentällä Eviran ohjeiden mukaisesti.  

 

Kananlanta kuljetetaan lantalaan kuljetinmattoja pitkin muutaman kerran vii-



kossa. Kananlanta on kuivahkoa eikä siitä erotu vettä varastoitaessa. Lantala 

on katettu tiivispohjainen rakennus, jonka yksi sivu on auki. Lantatilavuutta 

on yhteensä 2000 m

3

. Hakijan mukaan lantaa muodostuu 2200-2500 m



vuo-


dessa.  

 

Lanta välivarastoidaan lantalassa ja lähes kaikki lanta toimitetaan Tikalan 



Oy:lle käsittelyä varten. Muhola Oy:n omistajat (Jouni Tikka, Timo Tikka) ovat 

myös Tikalan Oy:n omistajia, minkä vuoksi keskinäistä kirjallista lannan siir-

tosopimusta ei ole tehty. 

 

 Peltoala 

Tilan käytössä on omaa peltoa 128 hehtaaria ja vuokrapeltoa 115,7 hehtaaria 

eli yhteensä 243,7 hehtaaria. 

 

Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet 

Kanojen rehu tehdään tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Valmis rehu varas-

toidaan rehusiiloon. Rehun valmistuksessa käytetään rehunvalmistusurakoit-

sijaa, joka tuo laitteiston mukanaan.   

 

Polttoaineet varastoidaan tiivispohjaisessa, betonivaluma-altaan sisältämäs-



sä rakennuksessa, jossa on kaksi 5 m

3

:n ja yksi 4 m



3

:n polttoainesäiliötä.  

 

Vedenhankinta ja viemäröinti 

Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä ole vesihuoltolaitoksen viemäröinnin 

piirissä. Muholan tilan omat porakaivot sijaitsevat päärakennuksen vieressä 


 

sekä huoltohallin vieressä. Kanojen juomavesikulutusta seurataan vesimitta-



rin avulla päivittäin. Keskimääräinen kulutus on noin 10 m

3

/vrk. 



 

Kanalan munahuoneen pesuvedet johdetaan 20 m

3

:n umpisäiliöön, josta ne 



levitetään muokkauksen yhteydessä peltoon. Varsinaista kanalaa ei enää 

vesipestä, vaan kuvapuhdistetaan ja desinfioidaan tätä varten kehitetyillä 

kaasutykeillä. Näin ollen pesuvesiä ei enää synny aikaisemman käytännön 

mukaisesti. Nykyinen pesuvesisäiliö riittää hyvin munahuoneen pesuvesien 

käsittelyyn. 

 

Muholan tilan ja Tikalan Oy:n tuotantolaitosten saniteettivedet johdetaan 



kolmiosaisiin saostussäiliöihin ja niistä edelleen vuonna 2007 rakennetun 

imeytyskenttään.  

 

Energian käyttö ja energiatehokkuus 

Muholan tila on varustettu pellettilämpöverkostolla. 200 kW:n pellettikattila on 

kivinavetassa (vanha kanala) ja pellettisiilo sen vieressä. Kesällä 2011 läm-

pöverkko on laajennettu myös pakkaushalliin. Vuonna 2004 rakennettu kana-

la ja huoltohalli sekä tilan päärakennus ovat olleet pellettikaukolämmön piiris-

sä jo vuodesta 2004 saakka. Tilan lämmitysenergian käyttö on tehostunut 

olennaisesti tilan siirryttyä puupellettipohjaiseen lämmöntuotantoon. Vuonna 

2010 pellettiä käytettiin 40 tonnia vuodessa ja vuonna 2011 lämmityskapasi-

teetin kasvusta johtuen noin 55-60 tonnia. 

 

Sähköä on käytetty toimittajan ilmoituksen mukaan vuonna 2010 189 MWh ja 



arvion mukaan vuonna 2011 tullaan käyttämään 220 MWh. Kasvanut säh-

könkulutus johtuu tilalla sijaitsevan kompostointituotteiden pakkaustoiminnan 

siirtymisestä kahteen vuoroon. Jatkossa selvitetään mahdollisuus rakentaa 

aurinkopaneeli/paneeleita kattorakenteisiin sähkönkulutuksen minimoimisek-

si. 

 

Työkoneet (traktori, pyöräkuormaaja) käyttävät moottoripetrolia. Käyttömäärä 



oli vuonna 2010 noin 32 m

3

 ja arvio vuoden 2011 käyttömäärästä on kasva-



nut kaksivuorotyöstä johtuen 60 m

3

:iin. 



 

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 

Muholan tilalla on käytössä maatilayrityksen toimintaa ohjaava ISO-9001 hal-

lintajärjestelmä. 

 

Liikenne 

Kanalatoimintaan liittyy sekä muna- että rehukuljetuksia. Kananmunakulje-

tukset lähtevät 1-2 kertaa viikossa. Liikennöintiä on keskimäärin 5-7 kuorma-

autoa päivässä. 

 

Kompostointijalostuksen ja pakkauksen aiheuttama liikenne on noin 52 rek-



ka-autoa viikossa, kevätsesongin aikana liikenne on 3-4 kertaista. 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 

Hakemuksen mukaan sekä Muholan tilalla että pakkaushallissa käytettävät 

laitteet ovat hyväkuntoisia ja parasta käyttökelpoista teknologiaa.  



 

 



YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 

Hajuhaittaa syntyy jonkin verran kanalatoiminnassa lannan käsittelyn yhtey-

dessä. Kanala toimii kuivalantajärjestelmällä, jolloin hajuhaitta on huomatta-

vasti vähäisempi kuin lietelantajärjestelmissä. Lantalassa lantaan lisätään 

turvetta hajuhaittojen vähentämiseksi ja kompostoitumisen parantamiseksi. 

Hajun muodostumiseen voidaan myös vaikuttaa pitämällä kanalan sisätilat 

mahdollisimman kuivana ja poistamalla lanta usein. Käytössä olevat lantama-

tot ja vähän vettä hukkaava juottojärjestelmä estävät hajun muodostumista. 

 

Melu ja tärinä 

Melua aiheuttaa lähinnä rehu- ja turverekat sekä kananmunien haku.  

Tilalle tulevat tiet on asfaltoitu. Samalla Muholan tilalla toimiva Tikalan Oy on 

teettänyt Symo Oy:llä normaalitoiminnoista aiheutuvat melumittaukset 

18.11.2011 (raportti 29.11.2011). Mittaustulosten mukaan toiminta ei ole ai-

heuttanut melurajoja ylittävää haittaa naapurikiinteistöille.  

 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 

Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet kanat, noin 4 tonnia vuo-

dessa, toimitetaan pakastettuina Sammakkokankaan jätteenkäsittelylaitoksel-

le, kaatopaikalle. Rikkinäiset kananmunat toimitetaan jatkojalostukseen Kie-

kuun ja aivan rikkinäiset kompostoidaan

Yhdyskuntajätteen osalta tila kuuluu 



järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja vaaralliset jätteet kuten loisteputket, 

lamput ja jäteöljyt toimitetaan kunnan keräyspisteisiin. Tilalle on rakennettu 

oma jätekatos. 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 

Kanalatoiminnassa ei ole tapahtunut edellisen luvan myöntämisen jälkeen 

sellaisia muutoksia, joista olisi aiheutunut muutoksia ympäristövaikutuksissa.  

 

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 

Riskikartoitus vaaratilanteista on tehty. Kanasairauksien tai muiden eläinten 

tilaan vaikuttavien seikkojen osalta Evira on ohjeistanut kanamunantuotan-

toa. Ilkivaltaa varten tuotantoeläinten tilat, rehusäiliöt ja tehdas ovat lukittuja. 

Tuotantotilojen ikkunoissa on kalterit. Paloviranomaisia varten rakennukset 

on numeroitu ja siitä on toimitettu kartta paloviranomaiselle. Sähkökatkoksia 

varten on aggregaatti, joka käynnistyy automaattisesti verkostosähkön kat-

kettua. Aggregaatti sijaitsee sisätiloissa, betonipohjaisessa ja lukitussa ag-

gregaattihuoneessa.  

 

Öljyn käsittely tapahtuu katetussa tilassa ja hydrauliikkaöljyvahinkojen riski 



ennakoidaan riittävillä huoltotoimenpiteillä sekä varautumalla öljynsidontatur-

peen käyttöön.  

 

 

 



 

 


 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 



Lupahakemuksen täydennykset 

Lupahakemusta on täydennetty lupahakemuksen liiteosalla 31.8.2011. Mu-

holan tilalta otettuja valokuvia on saapunut 19.9.2011. Hakemusta on täy-

dennetty 18.12.2011 tiedoilla, jotka koskevat Saarijärven kaupungin myön-

tämää valmiin varastokentän poikkeamislupaa, vesijättömaan lunastuspää-

töstä, Symo Oy:llä teetetyt melumittausta, tuotteiden ja raaka-aineiden säily-

tys ja varastointikentän vesienjärjestelyä, tiedolla Tikalan Oy:n tehtaalle me-

nevän tien ja jälkikypsytyskentän asfaltoinnista ja jätekatoksen rakentamislu-

vasta. Valtakirja Tapio Tikalle lupakäsittelyä varten on päivätty 25.3.2012. 

Tarkennuksia lupahakemukseen on toimitettu 30.9.2012. 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen 

Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen 

aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 4.4.2012 - 4.5.2012. Ympäristölupaha-

kemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Sampo-lehdessä 12.4.2012. Ympäris-

tölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti 

nähtävillä Saarijärven kaupungissa. 

 

Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia 



erityisesti koskee. 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset 

Muholan tilalle on tehty tarkastuskäynti 14.2.2012. Tarkastuskäynnistä laadit-

tu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. 

 

Lausunnot 

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja 

ympäristökeskukselta sekä Saarijärven ympäristönsuojeluviranomaiselta ja 

kaupunginhallitukselta. 

 

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että nykyinen 



kanalarakennus, kompostin jälkikypsytyskenttä sekä pakkaushalli ja varasto-

kentät jäävät pohjavesialueen ulkopuolelle. Kalmarin vedenottamo sijaitsee 

yli kilometrin päässä Muholan tilasta. 

 

Muholan tila sijaitsee haja-asutusalueella, Kalmarin kylässä, Saarijärven 



kaupungissa. Tilan lähistöllä ei ole teollista toimintaa. Tila ei sijoitu asema-

kaava-alueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojelualueita. Tilan 

sijaintialueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohtei-

ta. Kanala ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 

 

Muholan tilan toiminta jatkuu nykyisellään. Keski-Suomen ELY-keskuksella ei 



ole huomautettavaa Jouni ja Timo Tikan kanalatoiminnan ympäristöluvan tar-

kistamista koskevaan hakemukseen. Ympäristölupa voidaan myöntää tavan-

omaisin lupamääräyksin. 

 

 



 

 

Saarijärven kaupunki, Hallinto- ja viranomaispalvelut 



Lausunnossa on otettu kantaa etupäässä Tikalan Oy:n kompostointitoimin-

taan ja varastointiin mutta ei varsinaiseen kanalatoimintaan. Lausunnossa 

todetaan, että lantakompostin käsittelyyn liittyvien hajuhaittojen ehkäisemi-

sestä tulee huolehtia.  

 

Muistutukset ja mielipiteet 

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 

 

Hakijan kuuleminen ja vastine 

Hakija on antanut yhteisen vastineen Tikalan Oy:n sekä Muhola Oy:n ympä-

ristölupahakemuksista annettuihin lausuntoihin. Vastine koskee etupäässä 

Tikalan Oy:n toimintaa, ja se on käsitelty Tikalan Oy:n ympäristöluvassa. Ka-

nalan toimintaan liittyvät asiat on huomioitu tässä päätöksessä. Ely-

keskuksen lausuntoon Muhola Oy:n lupahakemuksesta hakijalla ei ole huo-

mautettavaa. 

 

Saarijärven kaupungin lausuntoon viitaten hakija täsmentää, että kananlan-



nan jälkikompostointi tapahtuu ensin betonipohjaisessa katetussa tilassa yh-

dessä turpeen kanssa. Vasta valmista kompostia siirretään asfaltoidulle ken-

tälle pakkaustyötä odottamaan.

 

 



Toiminnan aiheuttamat hajuhaitat ovat vähäisempiä kuin aikaisemmin Muho-

lan tilan kananlannan käsittelyn hajuhaitat tai esim. keväällä 2012 Kalmarin 

kyläkeskustassa todettu lietelannan levityksen hajuhaitat. Toiminnan haju liit-

tyy kompostiaumojen kääntelyyn ja jää yleensä tehdasalueelle tai omalle ton-

tille. Kyse ei ole jatkuvasta haitasta. 

 

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS 



Ratkaisu 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Keski-Suomen ympäris-

tökeskuksen 30.3.2004 Muholan tila Oy:n 43 000 munituskanalle antaman 

ympäristöpäätöksen  lupamääräykset. Munituskanala sijaitsee Saarijärven 

kaupungin Kalmarin kylässä Muholan tilalla, kiinteistötunnus 729-402-1-361. 

Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset koko-

naan.  

 

Lupamääräykset 



Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi  

1.  Kanalan pohjarakenteiden, lannan  ja pesuvesien  varastointitilan tulee ol-

la rakennettu vesitiiviistä materiaalista ja lanta sekä pesuvesi tulee varas-

toida siten, ettei lantaa tai pesuvesiä pääse missään tilanteessa valu-

maan ympäristöön.  

Katettu kuivalantala tulee olla varustettu kolmelta sivulta vähintään 0,5 

metrin korkuisella seinällä ja 0,5 metrin ajoluiskalla. 


 

Mikäli lantaa ei toimiteta muualla hyödynnettäväksi, on toiminnanharjoitta-



jan osoitettava kuivalannan varastointitilavuutta vähintään luvan mukai-

selle eläinmäärän lannalle, mikä on 2150 m

3



Munahuoneen pesuvedet tulee johtaa vähintään 20 m



3

:n vesitiiviistä ma-

teriaalista tehtyyn säiliöön. Mikäli kanalaa pestään höyrypesutekniikalla 

on pesuvesien tilavuutta oltava 30 m

3

/pesukerta. Lantavarasto ja pesu-



vesisäiliö on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lanta ja pesuvesi 

tulee levittää lannoitteena pellolle tai viedä laitokseen, jolla on ympäristö-

lupa niiden käsittelyyn. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lanta-

varaston ja pesuvesisäiliön kunto ja havaitut puutteet on korjattava välit-

tömästi. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunni-

teltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hait-

taa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lan-

taa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittö-

mästi.  

Lannan hyödyntäminen 

2.  Lantaa voidaan toimittaa Tikalan Oy:lle kompostoitavaksi ja jatkojalostet-

tavaksi. Lantaa voidaan toimittaa myös muuhun ympäristöluvan saanee-

seen laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle 

voimassa oleva luovutussopimus. 

Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä 

vähintään 1 ha/150 kanaa. Mikäli lanta hyödynnetään kokonaan lannoit-

teena pellolla, on lannan levitykseen soveltuvaa peltoa oltava 287 ha lu-

van mukaiselle 43 000 munituskanalle. Tällä hetkellä tilan käytössä olevil-

le pelloille voidaan levittää 36 555 kanan lanta eli 1828 m

3

 (lannantuotto 



0,05 m

3

/munituskana/v).  



3.  Lannan ja pesuvesien levittämisessä tulee noudattaa maataloudesta pe-

räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneu-

voston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida 

maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja 

fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantunee-

seen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. – 

15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. 

asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva 

niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa 

ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan 

käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä pelloilla on kielletty perustetta-

vaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.- 15.4. välisenä aikana.  

Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää nestemäistä orgaanis-

ta lannoitetta tai pesuvesiä ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten 

tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä 

ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää 

pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sal-

littua pohjavesialueen ulkoreunan ja pohjavesialueen varsinaisen muo-

dostumisalueen välissä sijaitseville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä 

ja kuvalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jät-

tää vähintään 30 -100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kas-


 

vinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat 



pohjavesialueella viljelyyn. 

Vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville pelloille tulee jättää vähintään 10 met-

rin suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 

4.  Vaaralliset jätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet, kemikaalit ym.) on 

toimitettava  vaarallisten  jätteiden  vastaanottopaikkaan.  Hyötykäyttöön 

soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille järjestettyihin keräyspaikkoihin Saa-

rijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden avopoltto 

on kiellettyä. Yhdyskuntajätteet on toimitettava luvan saaneeseen paik-

kaan käsiteltäväksi.   

 

Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitok-



seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa ja valmiudet vastaanot-

taa kyseistä jätettä.  

 

Eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin va-



rastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa 

taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. 

 

Mikäli eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja 



muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, 

jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa raatojen 

kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli raatoja varastoidaan 

vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja raa-

dot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastopaikan tulee olla varjoi-

sa, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.  

 

Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehu-



hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien 

haittojen vähentämiseksi.  

 

Varastointi 

5.  Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä 

siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjave-

sille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytet-

tävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee 

lukea, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää 

lukituissa tiloissa.  

 

Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippai-



sia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät 

pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katok-

sella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öl-

jynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella.  

 

Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä 



ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tai 

10 

 

varasto tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä 



kunnossa. 

 

Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta 



tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. 

Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle.  



Melu  

6.  Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä koh-

teissa päivällä (7.00 – 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (L

Aeq


), eikä yöl-

lä (22.00 – 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 dB (L

Aeq

). Meluavien laitteiden 



melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta pois-

päin. Kuljetuksista kuten muistakin toimista aiheutuva meluhaitta on mi-

nimoitava.  

Paras käyttökelpoinen tekniikka 

7.  Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidos-

ta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat 

terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Toiminnanharjoittajan on ol-

tava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan 

kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon.  



Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 

8.  Eläinsuojien, lantavarastojen ja pesuvesisäiliöiden rakenteita on tarkkail-

tava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havai-

taan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjatta-

va välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merki-

tään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huol-

totoimet. Kirjanpidon on oltava tarvittaessa valvontaviranomaisen saata-

villa. 


9.  Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toimintaa 

koskevat edellisen vuoden tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun 

loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen elinkeino, liikenne ja ympäris-

tökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 

ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportointi tulee laatia 

käyttäen ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (Itella TYVI-järjestelmä, 

www.tyvi.fi

) tai vastaavaa järjestelmää viranomaisen ohjeiden mukaisesti. 

Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:  

 

  tiedot eläinmääristä  



  mahdolliset muutokset eläinmäärissä ja lannanvarastointitiloissa 

  tiedot lantamääristä, levityspaikoista ja levitysajankohdista 

  jalostustoimintaan toimitetun lannan määrä  

  jäljennökset uusista tai muutetuista sopimuksista koskien lannan 

vastaanottoa tai levitykseen käytettäviä peltoaloja 

  tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja ajankoh-

dista 

  tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista  



11 

 

  Euroopan päästörekisteriin ilmoitettavat tiedot kanalan ammoni-



akkipäästöistä  

  tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai 

muista poikkeuksellisista tilanteista   

 

Häiriö ja onnettomuustilanteet 

10. Poikkeuksellisista  tilanteista  ja päästöjä aiheuttavista  häiriöistä sekä 

muista vahingoista tai onnettomuuksista, joista voi aiheutua maaperän tai 

pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, on pidettä-

vä kirjaa ja ilmoitettava viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja 

Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanhar-

joittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi 

ja poistamiseksi sekä vastaavan tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 

Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava riittävästi lähiasukkaiden 

tiedonsaannin turvaamisesta. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta se-

kä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitet-

tava Keski-Suomen ELY-keskukselle.  

Toiminnan lopettaminen 

11. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään 4 kk 

ennen toiminnan lopettamista Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym-

päristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomai-

selle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi lopettamisen vaa-

timiin toimenpiteisiin. 

 

RATKAISUN PERUSTELUT 

Lupamääräysten tarkistamisen perustelut 

Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Keski-Suomen ym-

päristökeskuksen 30.3.2004 antamassa toistaiseksi voimassa olevassa ym-

päristöluvassa.  

 

Toiminnassa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat muuttaneet 



ympäristöluvallisen toiminnan luvan myöntämisen edellytyksiä. Aluehallintovi-

rasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toi-

minnasta ei aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys-

haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape-

rän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumis-

ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuu-

den vaarantuista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista 

annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille

  

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tar-



peelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöis-

tä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästö-

paikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämi-

sestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tu-

lee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelu-

lain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 



12 

 

muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jäte-



huollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. 

 

Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 



vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristö-

vaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. 

 

Lupamääräyksiä on ajanmukaistettu mm. ympäristöhallinnossa tapahtunei-



den muutosten ja muuttuneiden säädösten ja ohjeiden takia. 

 

Jätelaki (646/2011) sekä jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) 



tulivat voimaan 1.5.2012 tämän ympäristölupahakemuksen jo ollessa vireillä. 

Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa on-

gelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja 

merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) sekä yleisimpien 

jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön ase-

tus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Päätöksen rat-

kaisuosassa on selvyyden vuoksi käytetty vuoden 1993 jätelain termin ”on-

gelmajäte” sijasta uuden jätelain termiä ”vaarallinen jäte”. 

 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 

Määräyksellä varmistetaan, että rakenteet ovat riittävän tiiviit, eikä niistä ai-

heudu vuotoja maaperään tai ympäristöön. Lannan varastointitilavuuksien tu-

lee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen 

eläinmäärä tuottaa lantaa noin 2 150 m

3

 vuodessa. Hakija toimittaa lantaa 



ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Tikalan Oy). Hakijalla on noin 2 000 

m



kokoinen lantala, mikä on riittävä lannan välivarastoimiseksi, niin kauan 

kuin lantaa toimitetaan ympäristöluvan omaavaan laitokseen. (Lupamääräys 

1) 

 

Lantaloiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että 



käytössä oleva säiliötilavuus ei pienene ja ylivuotoja maaperään ei synny. 

Jätelain mukaan viihtyvyyden alentumista tai epäsiisteyttä aiheuttavaa ros-

kaantumista ei saa aiheuttaa. Mikäli lannan kuormauksesta tai kuljetuksesta 

aiheutuu epäsiisteyttä on kyseiset alueet ja ympäristöt siistittävä. (Lupamää-

räys 1) 

 

Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voi-



daan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Mikäli kaik-

ki lanta levitetään peltoon, tulee peltoa olla 1 hehtaari/150 munituskanaa. 

Vähimmäispinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisäl-

töön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosfori-

lannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäris-

tönsuojelusta 1/2010 mukaisesti. Hakemuksen mukaan suurin osa tilan tuot-

tamasta kanalannasta menee  jalostettavaksi. (Lupamääräys 2) 

 

Kanalassa pesuvesiä syntyy vain munahuoneen pesusta, jolloin 20 m



3

:n jä-


tevesisäiliö on riittävä. Muuta kanalan osaa ei vesipestä eikä desinfioida 

höyryllä.  Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelus-

ta 1/2010 mukaisesti höyrypesurilla pestävien kanaloiden pesuvesien mitoi-

tus on 0,7 m

3

/1000 kanaa.  (Lupamääräys 3) 



13 

 

 



Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. 

Lannan ja pesuvesien levitystä sekä polttonesteiden varastointia koskevat 

määräykset on annettu, jotta voidaan ehkäistä pohja- ja pintavesien pilaan-

tumien. Tila sijaitsee Kalmarin pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä 

ja osa tilan käytettävissä olevista pelloista pohjavesialueella, joten toimet 

näillä alueilla edellyttävät erityistä varovaisuutta. (Lupamääräys 3) 

 

Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää 



roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua 

mm. vaaraa tai haitta terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai 

viihtyisyyden vähentymistä. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet 

asianmukaisiin paikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja 

ympäristön pilaantumista. Hyötykelpoiset jätteet on jätelain mukaan hyödyn-

nettävä.(Lupamääräys 4) 

 

Polttoaineiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja 



pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 5) 

 

Melu ei saa aiheuttaa terveydellistä tai muuta kohtuutuonta haittaa toiminnan 



vaikutuspiirissä oleville. Lupamääräyksessä on sovellettu valtioneuvoston 

päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. (Lupamääräys 6) 

 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutus-



ten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökel-

poisen tekniikan kehittymistä ja tekniikoiden mahdollista soveltuvuutta tilan 

oloihin (Lupamääräys 7) 

 

 



Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu val-

vontaa varten sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valvontavi-

ranomaisella on ympäristönsuojelulain perusteella oikeus saada säännösten 

ja määräysten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tarpeelliset tiedot 

toiminnan harjoittajalta. Määräys pitää kirjaa laitoksen toiminnasta on tar-

peen toiminnan valvonnan ja tarkkailun järjestämiseksi. Vuosiyhteenvetora-

portti tarvitaan valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräykset 8 ja 9) 

 

Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ym-



päristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. (Lu-

pamääräys 10) 

 

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. 



Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä 

tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toi-

minnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja 

jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. 

(Lupamääräys 11) 

 

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 

Päätöksen voimassaolo 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. 



14 

 

 



Lupamääräysten tarkistaminen 

Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2020 mennessä. Toimin-

nanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää yhteenveto tehdyistä ympäris-

tönsuojeluinvestoinneista tai muista ympäristökuormitusta vähentävistä tai li-

säävistä toimenpiteistä vuosilta 2013 – 2020.  

 

Korvattavat päätökset 

Tällä päätöksellä korvataan Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 

antaman ympäristöluvan, KSU-2004-y-31/131, lupamääräykset. 

 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen 

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan 

määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan 

voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatetta-

va. (YSL 56 §) 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 

Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä toistaiseksi 

voimassa oleva lainvoimainen ympäristölupa tässä päätöksessä esitetyn 

suuruiselle toiminnalle. Uusia lupamääräyksiä on noudatettava tämän pää-

töksen saatua lainvoiman. 

 

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 

Ympäristönsuojelulaki  4, 5, 7, 8, 27 a -b, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 

81, 83, 90, 100,101 ja 105 §:t 

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 – 10, 16 - 19, 23, 37 ja 37 §:t  

Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 §:t 

Jätelaki  (646/2011) 6, 121, 148, 149 §:t 

Valtioneuvoston asetus jätteistä 4 ja 7 §:t 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §  

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin 

pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten vie-

märiverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)  

 

Lisäksi on otettu huomioon 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tar-

koitettujen  eläimistä  saatavien  sivutuotteiden  terveyssäännöistä 

(EY/1774/2002) 

Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 

 

 



 

 


15 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 



Tästä päätöksestä peritään maksua 870 euroa. Lasku lähetetään myö-

hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus-

ta.

 

 

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään 



maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperus-

telaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa 

tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.  Aluehallintoviraston mak-

suista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009)

 

mukaan maksu mää-



räytyy sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan ”muu eläinsuoja” mukai-

sesti. 


 Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä 

peritään lupamaksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta 1740 euron 

maksusta. Täten lupamaksu on 870 e. 

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julki-

sesti kuuluttamalla Saarijärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal-

lintoviraston virallisella ilmoitustaululla. 

 

JAKELU 



Päätös 

Muholan tila Oy/Jouni Tikka ja Timo Tikka 

 

Tiedoksi 

Saarijärven kaupunginhallitus 

Saarijärven ympäristönsuojeluviranomainen 

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) 

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) 

 

Ilmoitus päätöksestä 

Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto 

hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen joh-

dosta muistutuksia tai vaatimuksia. 

 

 



 

 

 



 

 

 



 

 

 



 

 

 



16 

 

 



MUUTOKSENHAKU 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär-

jestyksessä kuin pääasiasta. 

 

LIITTEET 

 

Valitusosoitus 



 

Sijaintikartta ja asemapiirros 

 

 

 



 

 

 



 

 

 



 

 

 



 

 

Mikaela Rudnäs 



 

 

 



 

 

 



 

Eeva Jokikokko 

 

 

 



 

 

 



 

 

 



 

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäris-

töylitarkastaja Eeva Jokikokko. 

 


 

VALITUSOSOITUS 

 

LIITE 

 

 

Valitusviranomainen 



Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valit-

tamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä 

maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.  

 

Valitusaika 

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.12.2012. 

 

Valitusoikeus 

Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-

päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, 

asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, 

kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat vi-

ranomaiset. 

Valituksen sisältö 

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava 

-   päätös, johon haetaan muutosta 

-   valittajan nimi ja kotikunta 

-  postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa 

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-

vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, 

sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) 

-   miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta  

-   mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi 

-   perusteet, joilla muutosta vaaditaan 

-  valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää 

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) 

 

Valituksen liitteet 

Valituskirjelmään on liitettävä 

-   asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle 

-   mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys 

asiamiehen toimivallasta 

 

Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 

 

 

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallintovirastolle.  Valituskirjelmän on oltava perillä  määrä-

ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.  Valituskirjelmä liittei-

neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti 

(telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu 

niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää-

räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.  

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot 



 

 

käyntiosoite:  

Wolffintie 35, Vaasa 

postiosoite:   

PL 200, 65101 Vaasa 

puhelin:  

 

020 6361 060 



telekopio:   

06-317 4817

 

sähköposti:  



kirjaamo.lansi@avi.fi 

aukioloaika:   

klo 8-16.15 

 

Oikeudenkäyntimaksu 

Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten 

suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä 



tapauksista, joissa maksua ei peritä.

 

Document Outline

  • Yleiskuvaus toiminnasta
  • Lannan käsittely
    • Peltoala
    • Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet
    • Vedenhankinta ja viemäröinti
    • Energian käyttö ja energiatehokkuus
    • Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
    • Liikenne
    • Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
    • Melu ja tärinä
    • Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
  • Lupahakemuksen täydennykset
  • Lupahakemuksesta tiedottaminen
  • Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
  • Lausunnot
  • Muistutukset ja mielipiteet
  • Hakijan kuuleminen ja vastine
  • Ratkaisu
  • Lupamääräykset
    • Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi
    • Lannan hyödyntäminen
    • Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
    • Varastointi
    • Melu
    • Paras käyttökelpoinen tekniikka
    • Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset
    • Häiriö ja onnettomuustilanteet
    • Toiminnan lopettaminen
  • Lupamääräysten tarkistamisen perustelut
    • Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
  • Päätöksen voimassaolo
  • Lupamääräysten tarkistaminen
  • Korvattavat päätökset
  • Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
  • Lisäksi on otettu huomioon
  • Päätös
  • Tiedoksi
  • Ilmoitus päätöksestä


Do'stlaringiz bilan baham:


Ma'lumotlar bazasi mualliflik huquqi bilan himoyalangan ©fayllar.org 2017
ma'muriyatiga murojaat qiling