Ratahallintokeskus


Download 130.41 Kb.
Pdf просмотр
Sana15.12.2019
Hajmi130.41 Kb.

RATAHALLINTO-

KESKUS


BANFÖRVALTNINGS-

CENTRALEN



RATAHALLINTOKESKUS

RHK

 

Ratahallintokeskuksen           B 6



julkaisuja                            

          

 

       JOHTOTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET

       

      

    


Helsinki 2001

 

Ratahallintokeskuksen

julkaisuja B 6

   

   


JOHTOTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET  

            

Helsinki  2001



RHK

RATAHALLINTOKESKUS  

KAIVOKATU 6, PL 185

00101 HELSINKI

PUH. (09) 5840 5111

FAX. (09) 5840 5140

SÄHKÖPOSTI: tek@rhk.fi

ISBN  952-445-049-6

ISSN  1456-1204


ESIPUHE

Johtoteiden suunnitteluohjeet käsittelevät rautateiden johtoteiden suunnittelun pääperiaatteita

ja yleisohjeita.  Julkaisun toimitustyö on tehty Ratahallintokeskuksen ohjauksessa. Työryhmässä

ovat olleet mukana Jarmo Tuomi, Pasi Leimi ja Juha Sjöblom Ratahallintokeskuksesta sekä

Jouni Vidqvist Rejlers Oy:stä.

Helsingissä,  maaliskuussa 2001

Ratahallintokeskus

Tekninen yksikkö



Sisältö

1

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

SISÄLTÖ

1    MÄÄRITELMIÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

2    YLEISET  OHJEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.1  Johtoteiden suunnitteluohjeiden perusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.2  Johtotiesuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.3  Työ- ja laatusuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.4  Kelpoisuuskirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.5  Suunnittelun lähtötiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2.6  Esteettiset vaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

3    TARVIKKEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.2  Kanavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.3  Kanavan kannet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.4  Kaivot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

3.5  Kaivon kannet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

3.6  Kaapeliputket . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

4  JOHTOTIESUUNNITELMAN DOKUMENTOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.2  Kaapelireittikartta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.2.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.2.2 Kaivojen numerointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

4.2.3 Piirustusten numerointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.2.4 Piirustusten koko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.3  Asennustyyppipiirustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.3.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.3.2  Piirustusten koko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.4  Määrälaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

5    JOHTOTEIDEN  MITOITUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

5.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

5.2  Kanavointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

5.2.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

5.2.2  Runkokanavointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

5.3  Putkitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

5.4  Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

5.5  Alitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

5.5.1  Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

5.5.2  Raiteiden alitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

5.5.3  Vaihteiden alitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

5.6  Erityiskohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

5.6.1  Haaroitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

5.6.2  Rautatiesillat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

5.6.3  Ratapihat ja laiturit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19



Sisältö

2

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

5.6.4  Tunnelit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

5.6.5  Opastimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

6 LAADUNVARMENNUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

VIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21


Liiteluettelo

3

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

LIITELUETTELO

1

Kaapelireittikartan piirrosmerkit



2

Kaapelivapaa alue

3

Esimerkki eräästä kaapelireittisuunnitelmasta (piirustus 1602-478-024-A)



4

Kaapelikaivoluettelo

5

Määrälaskelmalomake



4

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

Määritelmiä

5

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

1  MÄÄRITELMIÄ

Alitus


Raiteen alitus putkittamalla ilman haaroitusta.

A-putki


Kaapelinsuojusputket jaetaan standardin SFS 5608 mukaisesti

rengasjäykkyyden ja iskulujuuden perusteella lujuusluokkiin A ja

B. A-luokan putkien rengasjäykkyys on Stk 

A 16 kN/m

2

 ja B-


luokan 

A 8 kN/m


2

. A-luokan putkia käytetään maanvaraisputkituk-

sissa ja hiekkavaippaisissa kanavissa raskaan liikenteen alueilla

sekä katujen ja teiden alituksissa.

Haaroitus

Teknisesti eritelty johtotie kohteen (esim. kaappi, koju, tekninen

tila, opastin, tms.) ja runkokanavan välillä.

Kaapeli


Teollisesti valmistettu sähkötarvike, jossa yhtä tai useampaa eriste-

päällysteistä johdinta ympäröi vaippa.

Kanavaelementti

Teräsbetoninen teknisten toimitusehtojen mukainen kaapeli-

kanavaelementti.

Kanavointi

Kannellisella kaapelikanavaelementillä toteutettu johtotien raken-

taminen.


Kv

Radan korkeusviivalla (Kv) tarkoitetaan viivaa, joka määrittelee

radan korkeuden aluslevyn tai välilevyn alapinnan tasossa kiskon

kulkureunan kohdalla. Kaarteissa, joissa käytetään kallistusta,

määritellään korkeusviiva sisäkiskon kulkureunan em. tasossa.

Miesluukku

Ulkohalkaisijaltaan vähintään 600 mm valurautainen luukku, joka

mitoitetaan kuormakestävyydeltään vähintään samaksi kuin kansi.

Mikäli luukkua joudutaan avaamaan usein, voidaan tällöin käyttää

kaksiosaista suorakaiteen muotoista, saranoitua (vähintään 600

mm x 600 mm) luukkua pyöreän sijasta.

MP

Mittapiste tai muoviputki riippuen asiayhteydestä.



Putkitus

Johtotie, joka on toteutettu asentamalla kaapeliputket maahan.

QA

Muovisen taipuisan asennusputken tuotenimi. Putken ulkohal-



kaisijaa voi muuttaa portaattomasti tietyissä rajoissa.

Radan normaali-

poikkileikkaus

RAMOn osassa 3 esitetty radan rakenne.

Radan rakenne

Radan rakenneosat ovat päällysrakenne, alusrakenne ja pohja-

rakenne sekä erikoisrakenteet (esim. sillat).

Radan päällysrakenne jakautuu tukikerrokseen ja raiteeseen. Tuki-

kerros muodostuu sepelistä tai sorasta. Raide käsittää ratapölkyt,

ratakiskot, vaihteet yms. raiteen erikoisrakenteet. Radan alusraken-

ne käsittää suodatinkerroksen, eristyskerroksen ja välikerroksen.


Määritelmiä

6

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

Raiteen keskilinja

Raiteen ratakiskojen välinen keskilinja (Kl).

Runkokanava

Radan suuntainen johtotie ilman haaroitusta.

Suojakouru

Maakaapelin päälle asennettava muovinen tai betoninen suoja-

elementti.

Suurjännite

Yli 1000 V nimellinen vaihtojännite tai yli 1500 V tasajännite.

Varakaapeliputki

Asennettu tyhjä kaapeliputki.



Yleiset ohjeet

7

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

2  YLEISET OHJEET

2.1  Johtoteiden suunnitteluohjeiden perusteet

Tässä ohjeessa kuvataan rautateiden johtoteiden suunnittelun pääperiaatteet ja

yleisohjeet. Ohjeet on laadittu siten, että niissä otetaan huomioon myös geotekniset

näkökohdat sekä kaapeleiden asettamat vaatimukset johtoteille. Ohjeet ovat

voimassa kaikessa suunnittelussa.

Johtoteiden suunnittelu sisältää rataosuudella tarvittavien kaapelireittien, alitusten

ja haaroitusten sekä mahdollisten johtosiirtojen suunnittelun. Johtoteiden käyttö

mahdollistaa radan teknisiin laitteisiin tehtävät muutokset ilman erillisiä toimenpi-

teitä, jotka aikaansaisivat vaurioita radan rakenteeseen tai vaikuttaisivat häiritse-

västi junaliikenteeseen. Johtoteitä voidaan käyttää radan ja ratalaitteiden peruskor-

jauksen, laajentamisen, muutostöiden ja rakentamisen yhteydessä aina silloin, kun

asennetaan uusia kaapeleita.

Johtoteiden suunnittelussa käytetään tämän ohjeen lisäksi soveltuvin osin muita

Ratahallintokeskuksen (RHK) ja rakennusalan järjestöjen laatimia suunnitteluoh-

jeita. Kanavoinnin mitoitus perustuu pääasiassa RAMOn /1/ osassa 3 “Radan

rakenne” esitettyihin radan rakennetta koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joiden

pohjalta on laadittu suunnittelun perusteina käytettävät asennustyyppikuvat /2/.

2.2  Johtotiesuunnitelma

Johtotiesuunnitelmassa esitetään se,  mitä tehdään. Se muodostuu yleisestä työseli-

tyksestä, jossa esitetään hyvä rakennustapa kullekin työvaiheelle ja niiden laatu- ja

toleranssivaatimukset sekä työkohtainen työselitys.



2.3  Työ- ja laatusuunnitelma

Urakoitsija laatii urakasta työ- ja laatusuunnitelman, jossa esitetään työmaan

yleisjärjestelyt, työjärjestys kunkin työvaiheen osalta tarkasti sekä toimenpiteet

laatuvaatimusten saavuttamiseksi.



2.4  Kelpoisuuskirja

Kelpoisuuskirjaan urakoitsija dokumentoi toteutuneen laadun. Kelpoisuuskirja

sisältää työ- ja laatusuunnitelman sekä sen mukaiset valmistus- ja mittauspöytäkir-

jat sekä laatupoikkeamaraportit. Sallittua suuremmat poikkeamat esitetään suunni-

telmapiirustusten muutoksina toteutumapiirustuksissa, joissa esitetään myös kaikki

työnaikaiset muutokset ja poikkeamien edellyttämät korjaukset.



Yleiset ohjeet

8

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

2.5  Suunnittelun lähtötiedot

Johtoteiden suunnittelusta vastuussa oleva henkilö pyrkii aikaansaamaan sekä

teknisesti että taloudellisesti mahdollisimman optimaaliset johtotiet. Jotta tämä

olisi mahdollista, on hänellä oltava riittävästi tietoa kaapeleiden sijoittamisesta,

ratalaitteista sekä rataan liittyvistä geoteknisistä vaatimuksista. Johtotiesuunnitteli-

jalla täytyy olla käytettävissä suunnittelualueelta vähintään seuraavat tiedot:

ratageometria



rautatiealueen rajat

ratakaaviot



rautatiesiltojen paikat

tunnelien paikat



laitureiden sijainti

tasoristeysturvalaitteiden paikat



risteämän paikat

valaistusrakenteiden paikat



kaapelireittien ja kaapeleiden sijainti laajennuksen ja muutostöiden yhteydes-

sä.

Lisäksi tarvitaan seuraavat dokumentit:



turvalaitteiden perussuunnitelmat

sähkösuunnitelmat



sähköistys/sähköratasuunnitelmat

viestikaapelointisuunnitelmat



työvaihesuunnitelmat

huoltotiesuunnitelmat.



Johtoteiden suunnittelijalla on kokonaisvastuu sähkö-, turva- ja viestilaitteiden

kanavointitarpeista. Näin voidaan minimoida tarpeettomien muutosten ja ylimää-

räisten kulujen aikaansaamat taloudelliset ja tekniset riskit.

Toiminnassa olevien ratalaitteiden johtoteiden suunnittelua varten suunnittelijalla

on oltava tiedot suunnittelualueen maan käytöstä, teknisten laitteiden sijainnista

sekä niistä geoteknisistä olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa johtoteiden rakentee-

seen näistä ohjeista poiketen. Suunnittelijan on toimitettava ratasuunnittelijalle

tiedot kaivojen ja poikkikanavoinnin maankäyttötarpeesta sekä pääkanavoinnin

laajuudesta. Johtoteiden suunnittelijan on tehtävä läheistä yhteistyötä ratasuunnitte-

lijan kanssa.



Yleiset ohjeet

9

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

2.6  Esteettiset vaatimukset

Johtoteiden suunnittelu ja rakentaminen on suoritettava asennettavien kaapelien

vaatimien teknisten vaatimusten lisäksi siten, että ulkopuolisillekin henkilöille

syntyy miellyttävä vaikutelma radasta ja sen ympäristöstä.  Tämä edellyttää radan

suuntaisten rakenteiden käyttöä runkokanavoinnissa sekä loppuun asti suunniteltu-

ja johtoteiden yksityiskohtia.



Tarvikkeet

10

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

3  TARVIKKEET

3.1  Yleistä

RHK:n alueella on käytettävä Kanavaelementtien ja kansielementtien teknisissä

toimitusehdoissa /4/ esitettyjä kaapelikanavaelementtejä. Käytössä olevien ratalait-

teiden kaapeloinnin laajennus- ja muutostöiden yhteydessä on myös käytettävä

samoja, yllämainitut laatumääräykset täyttäviä kanavaelementtejä. Edellä mainitus-

ta ohjeesta poikkeavia kanavaelementtejä saa käyttää yhteensopivuuden vuoksi

ainoastaan kanavaelementin korjauksen/vaihdon yhteydessä.

Kaapelit ja muut johtotietarvikkeet kuuluvat sähköturvallisuusmääräysten piiriin ja

siksi niihin sovelletaan sähköturvallisuuslakia ja -asetuksia. Johtoteiden suunnitte-

luohjeet selventävät sähköturvallisuusmääräyksiä ja koskevat  sähkö-, turvalaite-

ja viestitekniikan kaapeleiden johtoteitä RHK:n rataverkolla.

Johtoteiden käyttöikätavoite on 40 vuotta. Materiaalit ja rakenteet on valittava

siten, että tämä ehto toteutuu yhdessä optimaalisten rakentamis- ja ylläpitokustan-

nusten kanssa. Käyttöikätavoitteen saavuttamiseksi on huolehdittava johtoteiden

kunnossapidosta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Teräsrakenteet on kor-

roosiosuojattava paikallisten olosuhteiden mukaan.



3.2  Kanavat

Runkokanavointi toteutetaan teräsbetonisilla kanavaelementeillä, joiden pituus on

joko 2 tai 6 metriä. Elementtien pohjassa on soikeat reiät alitusputkia ja vedenpois-

toa sekä jälkikäteen tehtäviä asennustöitä varten. Lisäksi elementin päissä on

pontit, jotka lisäävät elementtien sivuttaisjäykkyyttä asennettuna. Kanavaelement-

tien ominaisuudet on esitetty tarkemmin Kanavaelementtien ja kansielementtien

teknisissä toimitusehdoissa /4/.

3.3  Kanavan kannet

Kanavaelementti varustetaan joko käsin tai koneellisesti asennettavilla kansilla.

Kansimateriaali valitaan kuormitustilanteen ja käyttökohteen mukaan. Kuormitus-

tilanteita on kaksi:

askelkuorma



toistuva yliajettavuus (25t akselikuorma).

Mikäli kannelta edellytetään toistuvan yliajettavuuden kestoa tai kuormitustilanne

on muuten normaalista poikkeava, on tällöin käytettävä käyttötarkoitukseen

soveltuvaa kantta. Muulloin voidaan käyttää Kanavaelementtien ja kansielement-

tien teknisissä toimitusehdoissa /4/ kuvattuja kansia.



Tarvikkeet

11

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

3.4  Kaivot

Kaapelikaivot mitoitetaan sisähalkaisijaltaan niihin tulevien kaapeleiden vähim-

mäistaivutussäteen vaatimusten mukaisesti. Kaapelikaivoina käytetään sisähal-

kaisijaltaan vähintään 1500 mm raudoitettuja betonisia kaivonrenkaita, joiden

korkeus valitaan tapauskohtaisesti. Kaivoa valittaessa on lisäksi huomioitava, että

sen sisälle jää riittävästi tilaa työskentelyä varten vielä kaapeleiden asentamisen

jälkeenkin.

3.5  Kaivon kannet

Kaapelikaivot varustetaan raudoitetuilla betonisilla kansilla ja tarvittaessa vähin-

tään 

‡ 600 mm miesluukulla. Mikäli luukkua joudutaan avaamaan usein, voidaan



käyttää saranoitua kaksiosaista suorakaiteen muotoista luukkua (vähintään 600 mm

x 600 mm) pyöreän sijasta.

Jos kaivo sijoitetaan asfaltoidulle laiturille, ajotielle tai ratapihalle siten, että sen

yli ajetaan kumipyöräkalustolla, kaivo on varustettava kuormitusta kestävällä

kannella, valurautaisella miesluukulla ja erillisellä kauluksella.

3.6  Kaapeliputket

Alituksissa ja putkituksissa käytetään muoviputkea, jonka seinämän vahvuus on

vähintään 3 mm. Putken ulkohalkaisija on joko 50 tai 110 mm.

Mikäli muovinen kaapeliputki altistuu yliajavan liikenteen synnyttämille kuormille

esim. raiteen alituksen yhteydessä, saa tällöin käyttää vain A-luokan muoviputkea,

jonka koko on 

‡ 110 mm x 5,3 mm tai ‡ 50 mm x 5,3 mm (ulkohalkaisija x

seinämän vahvuus).

Liityntä kaapeliputkesta haaroitettavaan kohteeseen edellyttää taipuisan asennus-

putken käyttöä.

Radan alituksessa voidaan käyttää myös 

‡ 200...800 mm teräsputkea. Teräsputkel-

le asetetaan samat vaatimukset kuin ratarummulle /3/.


Johtosuunnitelman dokumentointi

12

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

4  JOHTOTIESUUNNITELMAN DOKUMENTOINTI

4.1  Yleistä

Johtoteiden suunnittelusta vastuussa olevan on suunnittelujärjestelmän mukaisesti

luovutettava työn lopuksi tässä luvussa esitetyt asiakirjat. Kaikki johtoteihin

liittyvät tiedot on jätettävä DWG- tai DXF-muotoisina tiedostoina tai muussa

sovitussa formaatissa. Dokumenteissa on käytettävä samoja taso- ja korkeuskoor-

dinaatistoja kuin ko. raiteistolla. Liityntä taajaman ulkopuolella olevaan järjestel-

mään hoidetaan yhteisesti sovittujen vastinpisteiden kautta.

4.2  Kaapelireittikartta

4.2.1  Yleistä

Kaapelireittikartta laaditaan noudattaen voimassa olevia sähköturvallisuusmää-

räyksiä,  ST-kortiston ohjeita sekä RHK:n piirustusohjeita. Kaapelireittikartta

esitetään erillisenä tasona digitaalisessa muodossa olevan opastin- ja turvalaitospii-

rustuksen yhteydessä. Kaapelireittikartasta on käytävä ilmi seuraavat seikat:

runkokanava



alitukset ja risteämät (putkien määrät ja tarkat paikat km-muodossa)

kaivot (tarkat paikat km-muodossa) tunnuksineen



mittapisteet

opastimet ja niiden perustusten paikat



rakennukset

ratalaitteiden haaroitukset (putkien määrät ja tarkat paikat km-muodossa)



risteävät tiet

sähköratapylväiden perustusten paikat tunnuksineen



sähkökeskukset.

Kilometrilukema on kyseisen kohteen sijainnin rataosalla osoittava lukema, joka

määritellään yleensä lähimmän keskilinjan ja kyseisen kohteen mittalinjan leik-

kauspisteessä. Kilometrilukema ilmoitetaan täysin metrein.

Kaapelireittikartassa esitetään yleisellä tasolla suunnitellut ratkaisut. Tarkemmat

yksityiskohdat käyvät ilmi kaapelireittikartan yhteydessä toimitettavista erillisistä

asennustyyppikuvista, joihin kaapelireittikartassa viitataan kyseisten asennustyyp-

pikuvien piirustusnumeroilla. Kaapelireittikartan tarkkuus on ± 0,1 m suhteessa

käytettyihin mittapisteisiin.

Kaapelireittikartassa käytettävät piirrosmerkit on esitetty liitteessä 1.

4.2.2 Kaivojen numerointi

Kaikki kaapelikaivot numeroidaan ja luetteloidaan liitteen 5 mukaiseen tauluk-

koon, joka myös numeroidaan. Kaivojen numerointi perustuu sähköratapylväiden


Johtosuunnitelman dokumentointi

13

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

tunnuksiin. Järjestelmä on esitetty tarkemmin kuvassa 4.2:1. Kaivon tunnus on

perusrakenteeltaan muotoa K1-8/16A, missä: 

Kaivon sisähalkaisija:

K1 (1500 mm 

A ‡ > 2000 mm)

K2 (2000 mm 

A ‡ > 2500 mm)

K3 (2500 mm 

A ‡)


Kaivonpaikka:

8/16A (lähimmän sähköratapylvään tunnus)

Kaivojen järjestysluku:

A = 1. kaivo, B = 2. kaivo, jne.



Kuva

4.2:1 Kaivojen numerointi

Johtosuunnitelman dokumentointi

14

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

4.2.3 Piirustusten numerointi

Kaapelireittikartat ja piirustusluettelot numeroidaan ja luetteloidaan. Alla on

kuvattu eräs käytössä oleva järjestelmä, jossa piirustuksen numero muodostuu 17-

merkistä seuraavasti:

Paikka:

4905


Laji:

100 (Kaapelipiirustus)

Mk:

Piirustuksen koko tai mittakaavakoodi kirjaimella



Numero:

Kolme ensimmäistä numeroa ilmoittaa rataosan numeron

ja loppu piirustuksen numeron juoksevasti alkaen 01:stä

Muutos:


Muutostunnus ilmoitetaan kirjaintunnuksella

Lehti:


Lehtien lukumäärä juoksevana numerona, mikäli piirustus

ei mahdu yhdelle lehdelle

Järjestelmä on kuvattu tarkemmin ohjeessa Piirustusnumerointi sähkölaitosryh-

mässä /5/.



4.2.4 Piirustusten koko

Piirustusten tulee olla A4:n kerrannaisia. Kaapelikanavointi suunnitellaan mitta-

kaavaan 1:500. Linjakuvat tulostetaan selvyyden vuoksi mittakaavaan 1:1000 ja

liikennepaikat 1:500.



4.3  Asennustyyppipiirustukset

4.3.1  Yleistä

Asennustyyppikuvissa esitetään yksityiskohtaisesti johtoteiden suunnittelussa

käytetyt ratkaisut. Kyseiset kuvat laaditaan sillä tarkkuudella, että kanavoinnin

rakentamisesta vastuussa oleva urakoitsija pystyy suorittamaan kyseiset toimenpi-

teet ilman erillisiä ohjeita.

Asennustyyppikuvat on esitetty tarkemmin Johtoteiden asennustyyppikuvissa  /2/.



4.3.2  Piirustusten koko

Asennustyyppipiirustusten tulee olla A4:n kerrannaisia.



4.4  Määrälaskelma

Määrälaskelmassa esitetään alustavat määräarviot tämän ohjeen luvun 3 mukaisista

tarvittavista kaapelireittielementeistä. Liitteessä 5 on esitetty esimerkki määrälas-

kelmalomakkeesta.



Johtoteiden mitoitus

15

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

5  JOHTOTEIDEN MITOITUS

5.1  Yleistä

Johtotierakenteita käytetään, jotta rataosuuksilla tarvittavat kaapeloinnit, alitukset,

haaroitukset ja johtosiirrot teknisille laitteille voitaisiin tehdä siten, että junaliiken-

teelle tai alusrakenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä tai vauriota.

Uusien ratalaitteiden ja rataosuuksien suunnittelussa on otettava huomioon myös

tulevien teknisten laitteiden kaapeleiden johtotietarpeet.

Johtoteiden rakentamista on harkittava aina kun on todennäköistä, että kaapeloita-

via ratalaitteita joudutaan muuttamaan tai päivittämään tulevaisuudessa. Mikäli

johtotie on rakennettava rataosuudelle, jossa sille varattu tila on radan normaali-

poikkileikkausta kapeampi, johtotielle rakennettavat levitykset on tehtävä samoilla

laatuvaatimuksilla kuin itse radan rakenne.

Johtoteitä suunniteltaessa on pyrittävä käyttämään mahdollisimman paljon standar-

doituja ratkaisuja. Mikäli johtotie joudutaan rakentamaan ratavälille, jonka nor-

maalipoikkileikkaus eroaa RAMOn osassa 3 esitetyistä arvoista, johtotie on

suunniteltava siten, että rakenteesta tulee kaikesta huolimatta riittävän vahva ja

jäykkä.


Johtoteistä on viipymättä poistettava kaikki ne kaapelit, joita ei enää käytetä. Osa

dokumentoiduista kaapeleista voidaan säilyttää varakaapeleina. Poistamisesta

aiheutuvat kustannukset on otettava huomioon suunniteltaessa teknisten laitteiden

muutos- ja korjaustöitä.

Johtotiet voidaan toteutetaan kahdella eri tavalla; kanavoimalla eli käyttämällä

kannellisia kanavaelementtejä tai asentamalla kaapelit (kaivamalla ojaan, putkitta-

malla tai auraamalla) suoraan maahan. Tässä luvussa on käsitelty tarkemmin

kanavoinnin ja putkituksen mitoitusta.



5.2  Kanavointi

5.2.1  Yleistä

Kanavoinnissa kannelliset teräsbetoniset kanavaelementit sijoitetaan sähkörata-

pylväsperustusten sisäpuolelle yhdensuuntaisesti lähimmän raiteen kanssa.

Kanavaelementin sisäreunan ja lähimmän raiteen keskilinjan välisen etäisyyden on

oltava vähintään 2,7 m. Kanavaelementti upotetaan radan välikerrokseen siten, että

kanavaelementin kansi on suoralla vähintään 300 mm ja sisäkaarteen puolella

vähintään 400 mm lähimmän raiteen korkeusviivan alapuolella pölkynvaihdon ja

sepelipatjan muotoilutöiden mahdollistamiseksi. Mitoista saa poiketa vain erikois-

tapauksissa RHK:n luvalla. Kaapelikanavaelementin tarkka paikka linjalla ja

ratapihalla sivuraiteen puolella radan normaalipoikkileikkauksissa on esitetty

asennustyyppikuvissa /2/. 


Johtoteiden mitoitus

16

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

Tehokas kunnossapito ja lumenauraus ratapihoilla edellyttää, että kannellista

kanavointia tulee välttää raiteiden välissä.

Teiden viereen johtoteitä suunniteltaessa on huomioitava, että välimatka sivusuun-

nassa ajoradalta on riittävä estämään tien suolauksesta ja lumenaurauksesta

aiheutuvia kaapelivaurioita. 



5.2.2  Runkokanavointi

Runkokanavointi toteutetaan teräsbetonisilla kanavaelementeillä, joiden pituus on

joko 2 tai 6 metriä. Pidempää kanavaelementtiä käytetään pääasiassa linjalla ja

muilla suorilla rataosuuksilla edellyttäen, että raiteen vieressä on huoltotie. 

Kanava on mitoitettava siten, että sen täyttöaste jää suunnitteluvaiheessa alle 70 %.

Mikäli tätä vaatimusta ei voida toteuttaa yhdellä kanavaelementillä, on  käytettävä

kahta kanavaa joko suunnitellun vieressä tai eri puolella rataa. Laitetilojen lähei-

syydessä joudutaan usein käyttämään kahta kanavaa rinnan johtuen suuresta

maakaapeleiden lukumäärästä. Ratalaitteen käyttöönoton yhteydessä saa kanava-

elementin sisätilavuudesta olla käytössä korkeintaan 80 %. 

Runkokanava pyritään aina sijoittamaan sivuraiteen puolelle, jos se vain on

teknisesti mahdollista. Näin minimoidaan sekä asennus- että muutostöiden aikai-

nen pääraiteen varaaminen. Vilkkaasti liikennöidyillä asemilla ja ratapihoilla

runkokanava voidaan asentaa molemmin puolin rataa.

Kanavaelementin rakenne sallii pienet kanavareitin suunnanmuutokset ilman, että

kanavoinnin sivuttaisjäykkyys kärsii. Yli viiden asteen suunnanmuutokset runko-

kanavassa toteutetaan käyttämällä kaivoja taitoskohdissa. Tarkemmat mitat käyvät

ilmi asennustyyppikuvista /2/.



5.3  Putkitus

Putkittaminen toteutetaan kaapeliputkilla ja -kaivoilla. Kaivojen enimmäisväli on

100 metriä ja niiden välissä on oltava täyttöasteen mukainen määrä 

‡ 110 mm


muovista kaapeliputkea.

5.4  Varaukset

Kaapeleiden liitoksia ja kaapelikieppejä ei saa suunnitella runkokanaviin tai

putkituksiin. Mikäli kanavaan on tehtävä liitos tai kieppi, sitä varten täytyy suunni-

tella erillinen tila käyttämällä esimerkiksi kahden metrin kanavaelementistä

muodostettua rinnakkaiskanavaa tai ulkohalkaisijaltaan vähintään 

‡ 1500 mm

kaapelikaivoa. Tiloja mitoitettaessa on huomioitava kaapeleiden minimitaivutussä-

teet.


Johtoteiden mitoitus

17

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

5.5  Alitukset

5.5.1  Yleistä

Raiteen alitukset on suunniteltava kulkemaan mahdollisimman kohtisuoraan

kulkuväylän poikki. Alituksia suunniteltaessa on huomioitava määräykset johdin-

vapaan alueen suuruudesta linjalla (liite 2).

Alitusputken minimi upotussyvyys on Kv-1,4 m. Mikäli raiteen alla oleva maapoh-

ja on erityisen kovaa kuten esim. kallio, paaluhatut tai paalulaatta, voidaan edellä

annetusta alitusputkien upotussyvyyksistä tinkiä. Upotussyvyyden on oltava

kuitenkin aina vähintään Kv-1m.



5.5.2  Raiteiden alitukset

Uusien raiteiden alitusputkina käytetään A-luokan muoviputkea, jonka ulkohal-

kaisija on joko 110 tai 50 mm. Raiteen alitus alkaa kaivosta ja päättyy kaivoon.

Mikäli on tarvetta viedä kaapelireitti raiteen väliin, tehdään se kääntämällä alitus

ylös taipuisalla asennusputkella. Putki voidaan tuoda myös sisään opastinmaston,

-portaalin tai -sillan juuresta.

Kaikkiin alitusputkiin asennetaan nailoniset kaapeleiden vetonarut ja käyttämättö-

mien alitusputkien päät tulpataan.



5.5.3  Vaihteiden alitukset

Vaihteenkääntölaitteiden ja vaihteen lumensulatuslaitteiden haaroituksien yh-

teydessä ei käytetä erillisiä kaivoja, vaan alitus tehdään joko käyttämällä hyväksi

uusissa betonipölkkyvaihteissa niihin jo valmistusvaiheessa valmiiksi valettuja

putkireittejä tai alittamalla vaihde kanavaelementin pohjassa olevien reikien kautta

A-luokan muoviputkilla ja taipuisilla asennusputkilla. Vaihteenkääntölaitteen ja

vaihteen lumensulatuslaitteen putkitus hoidetaan käyttämällä ulkohalkaisijaltaan

joko yhtä tai kahta 

‡ 50 mm A-luokan putkea maakaapeleiden vähäisen määrän

vuoksi. 


Jokaisen lämmitettävän vaihteen etujatkoksen taakse asennetaan alitusputki

kanavasta, jotta lämmityskaapelit saadaan asennettua vaihteen molemmille puolil-

le. Alitusputket asennetaan 1:9 -vaihteissa 5 m ja 1:18 -vaihteissa 4 ja 12 m

vaihteen etujatkoksen takapuolelle. 1:26 vaihteissa etäisyydet ovat 5, 15 ja 25 m.



Johtoteiden mitoitus

18

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

5.6  Erityiskohteet

5.6.1  Haaroitukset

Runkokanavasta suunnitellaan haaroitukset seuraaville laitteille:

turvalaitekaapit, -kojut ja tekniset tilat



sähkökeskukset

valaisinpisteet ja valonheitinten perustusten paikat.



ratalaitteet:

akselinlaskentalaitteet



avainsalpalaitteet

baliisit


liikkuvan kaluston veturinlämmitys/vaununlämmityskeskukset

paikallispainikkeet



tasoristeyslaitteet

vaihteenkääntölaitteet ja koskettimet



vaihteen lumensulatuslaitteet.

Vaihteisiin liittyviä laitteita lukuun ottamatta haaroituksen kohdalle asennetaan

aina vähintään 

‡ 1500 mm kaapelikaivo. Haaroituksen alitusputkena voi olla joko

‡ 110 mm tai 50 mm A-luokan muoviputki riippuen maakaapeleiden lukumääräs-

tä.

Turvalaitekaappien, -kojujen ja teknisten tilojen haaroitus tehdään asentamalla



runkokanavan viereen vähintään yksi 

‡ 1500 mm kaapelikaivo, josta kaapelit

viedään putkittamalla kaapelikanavan laitetilan puoleisesta päädystä laitetilaan.

Maakaapelin pienimmän sallitun taivutussäteen ollessa suurempi kuin 750 mm on

käytettävä vähintään 

‡ 2000 mm kaapelikaivoa.

Mikäli kohde sijaitsee ajotiellä tai ratapihalla siten, että haaroituksen yli ajetaan

kumipyöräkalustolla, on kyseiselle välille suunniteltava putkialitus kannellisen

kaapelikanavan sijasta.

5.6.2  Rautatiesillat

Kanavaelementin lähimmän raiteen puoleisen reunan ja raiteen keskilinjan välinen

etäisyys on oltava 2,7 m. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voidaan em. mitasta

poiketen hyväksyä pienempi, kuitenkin vähintään 2,3 m etäisyys.

Uusien rautatiesiltojen kohdalla kaapelit asennetaan kaapelikanavaan tai erilliselle

arinalle siltakannelle reunapalkin viereen tai sille erikseen varatulle alueelle.

Vanhoilla silloilla kaapelikanava tai arina voidaan asentaa reunapalkin päälle,

jolloin kaidetta on siirrettävä ja korotettava vastaavasti, tai kaapelit voidaan

sijoittaa erilliselle arinalle siltakannen ulkopuolelle.


Johtoteiden mitoitus

19

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

Johtotien tyyppi, koko, määrä ja sijainti määritetään tapauskohtaisesti. Mikäli

käytetään kaapelikanavaa, sen pään on ulotuttava vähintään 4 m sillan kannen pään

yli. Näin varmistetaan etteivät kaapelit jää ilman asianmukaista suojaa rautatiesil-

lan ja ratapenkan siirtymävaiheessa. Pitkillä silloilla käytetään erillistä joustavaa

rakennetta tukikerroksen katkaisulaitteen kohdalla, sillan ja penkereen liitoskoh-

dassa.

Mikäli kanava jatkuu kannellisena rautatiesillan pään jälkeen tai sillan jänneväli on



yli 100 m, sillan molempiin päihin voidaan asentaa 

‡ 1500 mm kaapelikaivot

vähintään 10 m etäisyydelle sillan kannen päästä. Mikäli sillan jänneväli on alle

100 m, riittää yksirenkainen kaivo sillan toiseen päähän. Kaivoihin jätetään

kaapelia lenkille 10 - 20 m mahdollisia rataan kohdistuvia muutostöitä varten.

5.6.3  Ratapihat ja laiturit

Ratapihalla käytetään johtotienä kaapelikanavaa. Mikäli maakaapeleiden määrä on

erityisen suuri, johtotie on suunniteltava käyttäen kahta tai useampaa kanava-

elementtiä joko rinnan tai vaihtoehtoisesti ratapihan eri puolilla.

Laiturialueella runkokanava asennetaan laiturielementtien lipan alle tai sivuraiteen

puolelle, jos tämä on teknisesti mahdollista. Laiturielementtien yhteyteen asennet-

tavaa johtotietä voidaan käyttää laitureiden ja ratapihan valaistuksen vaatimassa

kaapeloinnissa. Kaapelit voidaan myös putkittaa laiturialueen alle. Tällöin liityntä

runkokanavaan tapahtuu laiturialueen molemmissa päissä olevien kaivojen kautta.

Ratapihalla kanavaelementin kannen yläpinta voi ulottua korkeintaan ratapölkyn

yläpinnan tasolle. Ratapihalla olevan turvavaihteen ohitus toteutetaan joko putki-

alituksella ennen raidepuskinta (Kv-1,4m) tai muuttamalla kanavan suuntaa

kaivojen avulla edellyttäen, että kanavan ja raidepuskimen välinen etäisyys on aina

vähintään 30 metriä. Muuten alitukset ratapihalla suunnitellaan luvun 5.4 mukai-

sesti.

5.6.4  Tunnelit

Maakaapeleiden kanavointi tunneleissa suunnitellaan RAMOn osan 18 “Rauta-

tietunnelit” mukaan /1/.

5.6.5  Opastimet

Opastimen perustuksen etäisyys raiteen keskilinjasta on tyypillisesti 2500 mm eli

kaapelikanava ja opastimen perustus sijoittuvat radan poikkileikkauksessa samalle

kohdalle. Tästä syystä yleensä yksi kahden metrin mittainen kanavaelementti

joudutaan asentamaan opastimien kohdalla runkokanavan viereen, kauemmaksi

lähimmästä raiteesta opastimen perustuksen ohitusta varten.



Laadunvarmennus

20

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

6 LAADUNVARMENNUS

Vastaanottotarkastuksella varmistetaan, että RHK:n määräämät suunnittelun

laatukriteerit on täytetty ja tilattu työ on saatettu päätökseen.

Seuraavien asiakirjojen on oltava valmiina suunnittelun vastaanottotarkastuksen

yhteydessä:

kelpoisuusasiakirja



kaapelireittisuunnitelma

kaivoluettelo



asennustyyppikuvat

työkohtainen työselitys piirustuksineen



määräluettelo.



Viitteet

21

Johtoteiden suunnitteluohjeet

01-03

VIITTEET

Seuraavassa on esitetty johtotierakenteiden suunnittelua, tarvikkeita, valmistusta ja

laadunvalvontaa käsitteleviä standardeja, normeja  (

www.rhk.fi/

 normit.htm),

julkaisuja ja määräyksiä.  

/1/

Ratatekniset määräykset ja ohjeet, RAMO, Ratahallintokeskus



/2/

Johtoteiden asennustyyppikuvat, 481/731/00, Ratahallintokeskus

/3/

Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset, RMYTL,



Ratahallintokeskus

/4/


Kanavaelementtien ja kansielementtien tekniset toimitusehdot, 1041/731/99,

Ratahallintokeskus

/5/

Piirustusnumerointi sähkölaitosryhmässä, R SAKE 6/540/98



/6/

Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen (RHK) alueella

1473/829/98, Ratahallintokeskus

/7/


Johtoteiden yleinen työselitys, 243/731/99, Ratahallintokeskus 

/8/


Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO, Ratahallintokeskus

 

Matv1099.doc

LIITE 5


REJLERS OY

Tehdaskylänkatu 10

11710  RIIHIMÄKI

puh. 019-71610, fax. 019-751133

Päiväys

23.02.99 / tbi



KAAPELIREITTI- JA KANAVASUUNNITELMA

Pitäjänmäki - Leppävaara

KM 9+650 - 10+440

TYÖVAIHEEN 10/99 MUKAINEN

MATERIAALILUETTELO, ARVIO

Materiaali

Tyyppi

Määrä/kpl/m

Kanavaelementti

2

520 m


Kanavan kansi

2

520 m



Kaivonrengas

halk. 1500mm

4  kpl

Kaivon kansi



halk. 1500mm 

1  kpl


Alitusputki

UPOTEL A 110 x 5,3 x 6000 

       

n.10 m


Nykyisen kaapelikaivon siirto (mahd.)

 

2 kpl



 

 

    RATAHALLINTOKESKUKSEN JULKAISUJA 

B

   



 

       


         

1        Rautatieliikennetärinän mittausohje

            

2        Yleisohje johdoista ja kaapeleista Ratahallintokeskuksen alueella

3        Teollisuus- ja satamaradat

4        Radan suunnitteluohje

5        Sähköratamääräykset

      


RATAHALLINTOKESKUS

KAIVOKATU 6, PL 185

00101 HELSINKI

Lisätietoja: Jarmo Tuomi, puh.(09) 5840 5188, sähköposti: jarmo.tuomi@rhk.fi 

Jakelu: VR Kirjapaino, puh.0307 25874, faksi 0307 25826

 

          



 

  

ISBN 952-445-049-6



ISSN 1456-1204  



Do'stlaringiz bilan baham:


Ma'lumotlar bazasi mualliflik huquqi bilan himoyalangan ©fayllar.org 2019
ma'muriyatiga murojaat qiling