LÄnsi- ja sisä-suomen aluehallintovirasto puh. 0295 018 450
Download 141.77 Kb. Pdf ko'rish
|
|
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 fax 06 317 4817 kirjaamo.lansi@avi.fi Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
162/2012/1
Dnro LSSAVI/134 /04.08/2011
2.11.2012
Ympäristölupahakemus koskien munituskanalatoiminnan ympäristöluvan lu- pamääräysten tarkistamista, Saarijärvi
Muholan tila Oy/ Jouni Tikka ja Timo Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari
Liike- ja yhteisötunnus 1898790-7
Munituskanala sijaitsee Saarijärven kaupungin Kalmarin kylän Muholan tilal- la, kiinteistörekisteritunnus 729-402-1-361. Munituskanalassa on 43 000 ka- naa.
Muholan tilan munituskanalan ympäristöluvan tarkistamisvelvollisuus perus- tuu Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 antamassa ympäristölu- papäätöksessä Dnro KSU-2004-Y-31/131 ympäristönsuojelulain 55 §:n nojal- la annettuun määräykseen, jonka mukaan saajan oli viimeistään 30.6.2011 tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus.
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 § 1 momentin kohdan 11 a) mukaan aluehal- lintovirasto käsittelee ja ratkaisee ympäristölupa-asiat, jos kyseessä on eläin- suoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 000 munituskanalle.
Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY –keskus).
Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 30.6.2011.
2
Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 myöntämä ympäristölupa Dnro KSU-2004-y-31/131
Muholan tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kuluvalle sopimuskaudel- le. Lisätoimenpiteeksi on valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys.
Alueella ei ole vahvistettua asemakaavaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella. Kanalarakennus sijaitsee Kalmarin pohjavesialueen ulkopuolella vaikka osa tilasta sijoittuu pohjavesialueelle.
Muholan tilan munituskanala sijaitsee samalla kiinteistöllä, jolla sijaitsee myös Tikalan Oy:n toiminta. Muhola Oy:n toimintaan kuuluu kanalarakennuk- set (vanha ja uusi), lantavarasto ja lietesäiliö (nykyisin osaksi Tikalan Oy:n tuote- ja tarvikevarastona), aitta-kalustohalli (osaksi Tikalan Oy:n käytössä) sekä viljakuivaamo ja viljavarastot. Yhteisiä rakennuksia Tikalan Oy:n kanssa ovat polttoainevarasto, aggregaatti Muhola Oy:n kalustohallissa.
Muholan tila sijaitsee Saukonpuron valuma-alueella (14.628), joka kuuluu Saarijärven reittiin. Tilan talouskeskus sekä vanha kanalarakennus sijaitsevat Kalmarin vedenhankintaan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueen (0924915) reunavyöhykkeellä. Vuonna 2004 rakennettu virikehäkkikanala sijaitsee poh- javesialueen ulkopuolella. Saarijärven reitti (FI0900025) sisältyy Natura 2000-verkkoon. Muholan tilakeskus ei sijaitse vesistön välittömässä lähei- syydessä, mutta osa tilan pelloista on Saarijärven reitin varrella.
Lähin naapurin omakotitalo on noin 120 metrin ja Heralampi noin 135 metrin etäisyydellä virikehäkkikanalasta.
Yleiskuvaus toiminnasta Muholan tilalla on harjoitettu munituskanalatoimintaa vuodesta 1958 lähtien. Tilalla tuotetaan kananmunia ja kananlanta toimitetaan hakijoiden omaan, Ti- kalan Oy:n jatkojalostukseen samalle tilalle. Kananmunia on tuotettu kahdes- sa kanalarakennuksessa vuoden 2011 loppuun saakka. Voimassaolevat tuo- tantoluvut ovat 43 000 munituskanalle.
Perinteinen häkkikanala sijaitsi vanhassa kivinavettarakennuksessa. Tämä tuotanto poistui EU:n kananmunatuotantoa koskevien määräysten mukaises- ti. Tuotantorakennus muutettiin varastokäyttöön ja siellä säilytetään maatalo- ustarvikkeita ja pakkausmateriaaleja. Vanhaan kanalaan liittyvä lantala on myös jäänyt pois lantalakäytöstä.
Kananmunien tuotanto tapahtuu vuonna 2004 rakennetussa virikehäkki- kanalassa, jossa kanoilla on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Häkeissä on mm. orret, pesät, sorakourut ja kynsiviilat. Kanalassa häkit ovat kuudessa rivissä ja neljässä kerroksessa. Kanalatila on koneellisesti ilmastoi- tu ja ilmanpoisto tapahtuu katon kautta poistoimurilla. Jokaiseen häkkiin tulee 3
puhdas juomavesi kahdesta porakaivosta, joista tulee myös Muholan tilan oma juomavesi. Juotto tapahtuu putkesta, jossa on veden tippumista estävät nipat.
Rehun valmistuksessa käytetään ulkopuolista rehunvalmistusurakoitsijaa, jo- ka tuo mukanaan laitteiston. Rehu valmistetaan kuivasta viljasta, kalkista, hi- venainetiivisteestä ja tarvittaessa pellavaöljystä. Rehu on käsittelyominai- suuksiltaan kuivahkoa ja se jaetaan automaattisten ruokintalaitteiden avulla jokaisen häkin ulkopuolella olevaan ruokintakouruun. Munat kerätään auto- maattisen keräyslaitteiston avulla ja pakataan varastoitavaksi kylmiössä. Jat- kotoimitukset tapahtuvat rekka-autolla 1-2 kertaa viikossa.
Kanaerien vaihtuessa tuotantorakennus kuivapuhdistetaan, desinfioidaan ja munien varastotilat pestään.
Valtaosa kanojen tuottamasta lannasta menee kompostin valmistamiseen ja mahdollisesta lantamäärän levittämisestä pelloille raportoidaan Keski- Suomen ELY-keskukselle (VAHTI-järjestelmään). Viime vuosina lantaa on levitetty vain hyvin vähäisiä määriä omaan peltoon. Kananlanta kompostoi- daan tiivispohjaisessa kompostihallissa ja sen jälkeen vielä jatkokypsytetään kompostointikentällä Eviran ohjeiden mukaisesti.
Kananlanta kuljetetaan lantalaan kuljetinmattoja pitkin muutaman kerran vii- kossa. Kananlanta on kuivahkoa eikä siitä erotu vettä varastoitaessa. Lantala on katettu tiivispohjainen rakennus, jonka yksi sivu on auki. Lantatilavuutta on yhteensä 2000 m 3 . Hakijan mukaan lantaa muodostuu 2200-2500 m 3 vuo-
dessa.
Lanta välivarastoidaan lantalassa ja lähes kaikki lanta toimitetaan Tikalan Oy:lle käsittelyä varten. Muhola Oy:n omistajat (Jouni Tikka, Timo Tikka) ovat myös Tikalan Oy:n omistajia, minkä vuoksi keskinäistä kirjallista lannan siir- tosopimusta ei ole tehty.
Tilan käytössä on omaa peltoa 128 hehtaaria ja vuokrapeltoa 115,7 hehtaaria eli yhteensä 243,7 hehtaaria.
Kanojen rehu tehdään tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Valmis rehu varas- toidaan rehusiiloon. Rehun valmistuksessa käytetään rehunvalmistusurakoit- sijaa, joka tuo laitteiston mukanaan.
Polttoaineet varastoidaan tiivispohjaisessa, betonivaluma-altaan sisältämäs- sä rakennuksessa, jossa on kaksi 5 m 3 :n ja yksi 4 m 3 :n polttoainesäiliötä.
Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä ole vesihuoltolaitoksen viemäröinnin piirissä. Muholan tilan omat porakaivot sijaitsevat päärakennuksen vieressä
4
sekä huoltohallin vieressä. Kanojen juomavesikulutusta seurataan vesimitta- rin avulla päivittäin. Keskimääräinen kulutus on noin 10 m 3 /vrk. Kanalan munahuoneen pesuvedet johdetaan 20 m 3 :n umpisäiliöön, josta ne levitetään muokkauksen yhteydessä peltoon. Varsinaista kanalaa ei enää vesipestä, vaan kuvapuhdistetaan ja desinfioidaan tätä varten kehitetyillä kaasutykeillä. Näin ollen pesuvesiä ei enää synny aikaisemman käytännön mukaisesti. Nykyinen pesuvesisäiliö riittää hyvin munahuoneen pesuvesien käsittelyyn.
Muholan tilan ja Tikalan Oy:n tuotantolaitosten saniteettivedet johdetaan kolmiosaisiin saostussäiliöihin ja niistä edelleen vuonna 2007 rakennetun imeytyskenttään.
Muholan tila on varustettu pellettilämpöverkostolla. 200 kW:n pellettikattila on kivinavetassa (vanha kanala) ja pellettisiilo sen vieressä. Kesällä 2011 läm- pöverkko on laajennettu myös pakkaushalliin. Vuonna 2004 rakennettu kana- la ja huoltohalli sekä tilan päärakennus ovat olleet pellettikaukolämmön piiris- sä jo vuodesta 2004 saakka. Tilan lämmitysenergian käyttö on tehostunut olennaisesti tilan siirryttyä puupellettipohjaiseen lämmöntuotantoon. Vuonna 2010 pellettiä käytettiin 40 tonnia vuodessa ja vuonna 2011 lämmityskapasi- teetin kasvusta johtuen noin 55-60 tonnia.
Sähköä on käytetty toimittajan ilmoituksen mukaan vuonna 2010 189 MWh ja arvion mukaan vuonna 2011 tullaan käyttämään 220 MWh. Kasvanut säh- könkulutus johtuu tilalla sijaitsevan kompostointituotteiden pakkaustoiminnan siirtymisestä kahteen vuoroon. Jatkossa selvitetään mahdollisuus rakentaa aurinkopaneeli/paneeleita kattorakenteisiin sähkönkulutuksen minimoimisek- si.
oli vuonna 2010 noin 32 m 3 ja arvio vuoden 2011 käyttömäärästä on kasva- nut kaksivuorotyöstä johtuen 60 m 3 :iin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Muholan tilalla on käytössä maatilayrityksen toimintaa ohjaava ISO-9001 hal- lintajärjestelmä.
Kanalatoimintaan liittyy sekä muna- että rehukuljetuksia. Kananmunakulje- tukset lähtevät 1-2 kertaa viikossa. Liikennöintiä on keskimäärin 5-7 kuorma- autoa päivässä.
Kompostointijalostuksen ja pakkauksen aiheuttama liikenne on noin 52 rek- ka-autoa viikossa, kevätsesongin aikana liikenne on 3-4 kertaista.
Hakemuksen mukaan sekä Muholan tilalla että pakkaushallissa käytettävät laitteet ovat hyväkuntoisia ja parasta käyttökelpoista teknologiaa. 5
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittaa syntyy jonkin verran kanalatoiminnassa lannan käsittelyn yhtey- dessä. Kanala toimii kuivalantajärjestelmällä, jolloin hajuhaitta on huomatta- vasti vähäisempi kuin lietelantajärjestelmissä. Lantalassa lantaan lisätään turvetta hajuhaittojen vähentämiseksi ja kompostoitumisen parantamiseksi. Hajun muodostumiseen voidaan myös vaikuttaa pitämällä kanalan sisätilat mahdollisimman kuivana ja poistamalla lanta usein. Käytössä olevat lantama- tot ja vähän vettä hukkaava juottojärjestelmä estävät hajun muodostumista.
Melua aiheuttaa lähinnä rehu- ja turverekat sekä kananmunien haku. Tilalle tulevat tiet on asfaltoitu. Samalla Muholan tilalla toimiva Tikalan Oy on teettänyt Symo Oy:llä normaalitoiminnoista aiheutuvat melumittaukset 18.11.2011 (raportti 29.11.2011). Mittaustulosten mukaan toiminta ei ole ai- heuttanut melurajoja ylittävää haittaa naapurikiinteistöille.
Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet kanat, noin 4 tonnia vuo- dessa, toimitetaan pakastettuina Sammakkokankaan jätteenkäsittelylaitoksel- le, kaatopaikalle. Rikkinäiset kananmunat toimitetaan jatkojalostukseen Kie- kuun ja aivan rikkinäiset kompostoidaan . Yhdyskuntajätteen osalta tila kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja vaaralliset jätteet kuten loisteputket, lamput ja jäteöljyt toimitetaan kunnan keräyspisteisiin. Tilalle on rakennettu oma jätekatos.
Kanalatoiminnassa ei ole tapahtunut edellisen luvan myöntämisen jälkeen sellaisia muutoksia, joista olisi aiheutunut muutoksia ympäristövaikutuksissa.
Riskikartoitus vaaratilanteista on tehty. Kanasairauksien tai muiden eläinten tilaan vaikuttavien seikkojen osalta Evira on ohjeistanut kanamunantuotan- toa. Ilkivaltaa varten tuotantoeläinten tilat, rehusäiliöt ja tehdas ovat lukittuja. Tuotantotilojen ikkunoissa on kalterit. Paloviranomaisia varten rakennukset on numeroitu ja siitä on toimitettu kartta paloviranomaiselle. Sähkökatkoksia varten on aggregaatti, joka käynnistyy automaattisesti verkostosähkön kat- kettua. Aggregaatti sijaitsee sisätiloissa, betonipohjaisessa ja lukitussa ag- gregaattihuoneessa.
Öljyn käsittely tapahtuu katetussa tilassa ja hydrauliikkaöljyvahinkojen riski ennakoidaan riittävillä huoltotoimenpiteillä sekä varautumalla öljynsidontatur- peen käyttöön.
6
Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty lupahakemuksen liiteosalla 31.8.2011. Mu- holan tilalta otettuja valokuvia on saapunut 19.9.2011. Hakemusta on täy- dennetty 18.12.2011 tiedoilla, jotka koskevat Saarijärven kaupungin myön- tämää valmiin varastokentän poikkeamislupaa, vesijättömaan lunastuspää- töstä, Symo Oy:llä teetetyt melumittausta, tuotteiden ja raaka-aineiden säily- tys ja varastointikentän vesienjärjestelyä, tiedolla Tikalan Oy:n tehtaalle me- nevän tien ja jälkikypsytyskentän asfaltoinnista ja jätekatoksen rakentamislu- vasta. Valtakirja Tapio Tikalle lupakäsittelyä varten on päivätty 25.3.2012. Tarkennuksia lupahakemukseen on toimitettu 30.9.2012.
Hakemuksesta on kuulutettu Saarijärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 4.4.2012 - 4.5.2012. Ympäristölupaha- kemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Sampo-lehdessä 12.4.2012. Ympäris- tölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Saarijärven kaupungissa.
Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Muholan tilalle on tehty tarkastuskäynti 14.2.2012. Tarkastuskäynnistä laadit- tu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Saarijärven ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että nykyinen kanalarakennus, kompostin jälkikypsytyskenttä sekä pakkaushalli ja varasto- kentät jäävät pohjavesialueen ulkopuolelle. Kalmarin vedenottamo sijaitsee yli kilometrin päässä Muholan tilasta.
Muholan tila sijaitsee haja-asutusalueella, Kalmarin kylässä, Saarijärven kaupungissa. Tilan lähistöllä ei ole teollista toimintaa. Tila ei sijoitu asema- kaava-alueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä ole suojelualueita. Tilan sijaintialueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia merkittäviä luontokohtei- ta. Kanala ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Muholan tilan toiminta jatkuu nykyisellään. Keski-Suomen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Jouni ja Timo Tikan kanalatoiminnan ympäristöluvan tar- kistamista koskevaan hakemukseen. Ympäristölupa voidaan myöntää tavan- omaisin lupamääräyksin.
7
Saarijärven kaupunki, Hallinto- ja viranomaispalvelut Lausunnossa on otettu kantaa etupäässä Tikalan Oy:n kompostointitoimin- taan ja varastointiin mutta ei varsinaiseen kanalatoimintaan. Lausunnossa todetaan, että lantakompostin käsittelyyn liittyvien hajuhaittojen ehkäisemi- sestä tulee huolehtia.
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakija on antanut yhteisen vastineen Tikalan Oy:n sekä Muhola Oy:n ympä- ristölupahakemuksista annettuihin lausuntoihin. Vastine koskee etupäässä Tikalan Oy:n toimintaa, ja se on käsitelty Tikalan Oy:n ympäristöluvassa. Ka- nalan toimintaan liittyvät asiat on huomioitu tässä päätöksessä. Ely- keskuksen lausuntoon Muhola Oy:n lupahakemuksesta hakijalla ei ole huo- mautettavaa.
Saarijärven kaupungin lausuntoon viitaten hakija täsmentää, että kananlan- nan jälkikompostointi tapahtuu ensin betonipohjaisessa katetussa tilassa yh- dessä turpeen kanssa. Vasta valmista kompostia siirretään asfaltoidulle ken- tälle pakkaustyötä odottamaan.
Toiminnan aiheuttamat hajuhaitat ovat vähäisempiä kuin aikaisemmin Muho- lan tilan kananlannan käsittelyn hajuhaitat tai esim. keväällä 2012 Kalmarin kyläkeskustassa todettu lietelannan levityksen hajuhaitat. Toiminnan haju liit- tyy kompostiaumojen kääntelyyn ja jää yleensä tehdasalueelle tai omalle ton- tille. Kyse ei ole jatkuvasta haitasta.
Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Keski-Suomen ympäris- tökeskuksen 30.3.2004 Muholan tila Oy:n 43 000 munituskanalle antaman ympäristöpäätöksen lupamääräykset. Munituskanala sijaitsee Saarijärven kaupungin Kalmarin kylässä Muholan tilalla, kiinteistötunnus 729-402-1-361. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset koko- naan.
Eläinsuojan ja lantalan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Kanalan pohjarakenteiden, lannan ja pesuvesien varastointitilan tulee ol- la rakennettu vesitiiviistä materiaalista ja lanta sekä pesuvesi tulee varas- toida siten, ettei lantaa tai pesuvesiä pääse missään tilanteessa valu- maan ympäristöön. Katettu kuivalantala tulee olla varustettu kolmelta sivulta vähintään 0,5 metrin korkuisella seinällä ja 0,5 metrin ajoluiskalla.
8
Mikäli lantaa ei toimiteta muualla hyödynnettäväksi, on toiminnanharjoitta- jan osoitettava kuivalannan varastointitilavuutta vähintään luvan mukai- selle eläinmäärän lannalle, mikä on 2150 m 3 .
3 :n vesitiiviistä ma- teriaalista tehtyyn säiliöön. Mikäli kanalaa pestään höyrypesutekniikalla on pesuvesien tilavuutta oltava 30 m 3 /pesukerta. Lantavarasto ja pesu- vesisäiliö on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lanta ja pesuvesi tulee levittää lannoitteena pellolle tai viedä laitokseen, jolla on ympäristö- lupa niiden käsittelyyn. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lanta- varaston ja pesuvesisäiliön kunto ja havaitut puutteet on korjattava välit- tömästi. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunni- teltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta hait- taa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lan- taa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittö- mästi.
2. Lantaa voidaan toimittaa Tikalan Oy:lle kompostoitavaksi ja jatkojalostet- tavaksi. Lantaa voidaan toimittaa myös muuhun ympäristöluvan saanee- seen laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä vähintään 1 ha/150 kanaa. Mikäli lanta hyödynnetään kokonaan lannoit- teena pellolla, on lannan levitykseen soveltuvaa peltoa oltava 287 ha lu- van mukaiselle 43 000 munituskanalle. Tällä hetkellä tilan käytössä olevil- le pelloille voidaan levittää 36 555 kanan lanta eli 1828 m 3 (lannantuotto 0,05 m 3 /munituskana/v). 3. Lannan ja pesuvesien levittämisessä tulee noudattaa maataloudesta pe- räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneu- voston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantunee- seen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. – 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä pelloilla on kielletty perustetta- vaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.- 15.4. välisenä aikana. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää nestemäistä orgaanis- ta lannoitetta tai pesuvesiä ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sal- littua pohjavesialueen ulkoreunan ja pohjavesialueen varsinaisen muo- dostumisalueen välissä sijaitseville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuvalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jät- tää vähintään 30 -100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kas-
9
vinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueella viljelyyn. Vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville pelloille tulee jättää vähintään 10 met- rin suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla.
4. Vaaralliset jätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt, lääkkeet, kemikaalit ym.) on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille järjestettyihin keräyspaikkoihin Saa- rijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden avopoltto on kiellettyä. Yhdyskuntajätteet on toimitettava luvan saaneeseen paik- kaan käsiteltäväksi.
Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa ja valmiudet vastaanot- taa kyseistä jätettä.
Eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin va- rastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata.
Mikäli eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli raatoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja raa- dot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastopaikan tulee olla varjoi- sa, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.
Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehu- hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
5. Poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjave- sille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytet- tävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.
Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippai- sia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katok- sella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öl- jynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella.
Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tai 10
varasto tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa.
Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Melu 6. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä koh- teissa päivällä (7.00 – 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (L Aeq
), eikä yöl- lä (22.00 – 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 dB (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta pois- päin. Kuljetuksista kuten muistakin toimista aiheutuva meluhaitta on mi- nimoitava.
7. Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapidos- ta on huolehdittava säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai ympäristölle voidaan välttää. Toiminnanharjoittajan on ol- tava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 8. Eläinsuojien, lantavarastojen ja pesuvesisäiliöiden rakenteita on tarkkail- tava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havai- taan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjatta- va välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon merki- tään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huol- totoimet. Kirjanpidon on oltava tarvittaessa valvontaviranomaisen saata- villa.
9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toimintaa koskevat edellisen vuoden tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen elinkeino, liikenne ja ympäris- tökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportointi tulee laatia käyttäen ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (Itella TYVI-järjestelmä, www.tyvi.fi ) tai vastaavaa järjestelmää viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Vuosiraportin tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
tiedot eläinmääristä mahdolliset muutokset eläinmäärissä ja lannanvarastointitiloissa tiedot lantamääristä, levityspaikoista ja levitysajankohdista jalostustoimintaan toimitetun lannan määrä jäljennökset uusista tai muutetuista sopimuksista koskien lannan vastaanottoa tai levitykseen käytettäviä peltoaloja tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja ajankoh- dista tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista 11
Euroopan päästörekisteriin ilmoitettavat tiedot kanalan ammoni- akkipäästöistä tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista
10. Poikkeuksellisista tilanteista ja päästöjä aiheuttavista häiriöistä sekä muista vahingoista tai onnettomuuksista, joista voi aiheutua maaperän tai pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, on pidettä- vä kirjaa ja ilmoitettava viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanhar- joittajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin haitan minimoimiseksi ja poistamiseksi sekä vastaavan tilanteen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava riittävästi lähiasukkaiden tiedonsaannin turvaamisesta. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta se- kä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitet- tava Keski-Suomen ELY-keskukselle.
11. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään 4 kk ennen toiminnan lopettamista Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi lopettamisen vaa- timiin toimenpiteisiin.
Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Keski-Suomen ym- päristökeskuksen 30.3.2004 antamassa toistaiseksi voimassa olevassa ym- päristöluvassa.
Toiminnassa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat muuttaneet ympäristöluvallisen toiminnan luvan myöntämisen edellytyksiä. Aluehallintovi- rasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toi- minnasta ei aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape- rän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumis- ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuu- den vaarantuista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille .
peelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöis- tä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästö- paikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämi- sestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tu- lee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelu- lain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 12
muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jäte- huollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristö- vaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi.
Lupamääräyksiä on ajanmukaistettu mm. ympäristöhallinnossa tapahtunei- den muutosten ja muuttuneiden säädösten ja ohjeiden takia.
Jätelaki (646/2011) sekä jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) tulivat voimaan 1.5.2012 tämän ympäristölupahakemuksen jo ollessa vireillä. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa on- gelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) sekä yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön ase- tus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Päätöksen rat- kaisuosassa on selvyyden vuoksi käytetty vuoden 1993 jätelain termin ”on- gelmajäte” sijasta uuden jätelain termiä ”vaarallinen jäte”.
Määräyksellä varmistetaan, että rakenteet ovat riittävän tiiviit, eikä niistä ai- heudu vuotoja maaperään tai ympäristöön. Lannan varastointitilavuuksien tu- lee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 2 150 m 3 vuodessa. Hakija toimittaa lantaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Tikalan Oy). Hakijalla on noin 2 000 m 3 kokoinen lantala, mikä on riittävä lannan välivarastoimiseksi, niin kauan kuin lantaa toimitetaan ympäristöluvan omaavaan laitokseen. (Lupamääräys 1)
käytössä oleva säiliötilavuus ei pienene ja ylivuotoja maaperään ei synny. Jätelain mukaan viihtyvyyden alentumista tai epäsiisteyttä aiheuttavaa ros- kaantumista ei saa aiheuttaa. Mikäli lannan kuormauksesta tai kuljetuksesta aiheutuu epäsiisteyttä on kyseiset alueet ja ympäristöt siistittävä. (Lupamää- räys 1)
Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voi- daan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Mikäli kaik- ki lanta levitetään peltoon, tulee peltoa olla 1 hehtaari/150 munituskanaa. Vähimmäispinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisäl- töön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosfori- lannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäris- tönsuojelusta 1/2010 mukaisesti. Hakemuksen mukaan suurin osa tilan tuot- tamasta kanalannasta menee jalostettavaksi. (Lupamääräys 2)
Kanalassa pesuvesiä syntyy vain munahuoneen pesusta, jolloin 20 m 3 :n jä-
tevesisäiliö on riittävä. Muuta kanalan osaa ei vesipestä eikä desinfioida höyryllä. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelus- ta 1/2010 mukaisesti höyrypesurilla pestävien kanaloiden pesuvesien mitoi- tus on 0,7 m 3 /1000 kanaa. (Lupamääräys 3) 13
Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Lannan ja pesuvesien levitystä sekä polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu, jotta voidaan ehkäistä pohja- ja pintavesien pilaan- tumien. Tila sijaitsee Kalmarin pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä ja osa tilan käytettävissä olevista pelloista pohjavesialueella, joten toimet näillä alueilla edellyttävät erityistä varovaisuutta. (Lupamääräys 3)
Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haitta terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Hyötykelpoiset jätteet on jätelain mukaan hyödyn- nettävä.(Lupamääräys 4)
Polttoaineiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 5)
Melu ei saa aiheuttaa terveydellistä tai muuta kohtuutuonta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Lupamääräyksessä on sovellettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. (Lupamääräys 6)
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutus- ten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökel- poisen tekniikan kehittymistä ja tekniikoiden mahdollista soveltuvuutta tilan oloihin (Lupamääräys 7)
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu val- vontaa varten sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valvontavi- ranomaisella on ympäristönsuojelulain perusteella oikeus saada säännösten ja määräysten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tarpeelliset tiedot toiminnan harjoittajalta. Määräys pitää kirjaa laitoksen toiminnasta on tar- peen toiminnan valvonnan ja tarkkailun järjestämiseksi. Vuosiyhteenvetora- portti tarvitaan valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräykset 8 ja 9)
Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ym- päristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. (Lu- pamääräys 10)
Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toi- minnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 11)
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. 14
Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2020 mennessä. Toimin- nanharjoittajan tulee hakemuksessaan esittää yhteenveto tehdyistä ympäris- tönsuojeluinvestoinneista tai muista ympäristökuormitusta vähentävistä tai li- säävistä toimenpiteistä vuosilta 2013 – 2020.
Tällä päätöksellä korvataan Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.3.2004 antaman ympäristöluvan, KSU-2004-y-31/131, lupamääräykset.
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatetta- va. (YSL 56 §)
Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä toistaiseksi voimassa oleva lainvoimainen ympäristölupa tässä päätöksessä esitetyn suuruiselle toiminnalle. Uusia lupamääräyksiä on noudatettava tämän pää- töksen saatua lainvoiman.
Ympäristönsuojelulaki 4, 5, 7, 8, 27 a -b, 28, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 81, 83, 90, 100,101 ja 105 §:t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 – 10, 16 - 19, 23, 37 ja 37 §:t Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 §:t Jätelaki (646/2011) 6, 121, 148, 149 §:t Valtioneuvoston asetus jätteistä 4 ja 7 §:t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten vie- märiverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tar- koitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009
15
Tästä päätöksestä peritään maksua 870 euroa. Lasku lähetetään myö- hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus- ta.
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperus- telaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston mak- suista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009)
mukaan maksu mää- räytyy sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan ”muu eläinsuoja” mukai- sesti.
Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään lupamaksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta 1740 euron maksusta. Täten lupamaksu on 870 e.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julki- sesti kuuluttamalla Saarijärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehal- lintoviraston virallisella ilmoitustaululla.
Päätös Muholan tila Oy/Jouni Tikka ja Timo Tikka
Saarijärven kaupunginhallitus Saarijärven ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen joh- dosta muistutuksia tai vaatimuksia.
16
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusosoitus Sijaintikartta ja asemapiirros
Mikaela Rudnäs
Eeva Jokikokko
Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäris- töylitarkastaja Eeva Jokikokko.
VALITUSOSOITUS
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valit- tamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.12.2012.
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat vi- ranomaiset.
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin:
020 6361 060 telekopio: 06-317 4817
sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Document Outline
Download 141.77 Kb. Do'stlaringiz bilan baham: 
|