O‘zbek filologiyasi fakulteti 208-guruh talabasi Abdusharipova Saidagulning Dialektologiya bo‘yicha Xorazm viloyatida amalga oshirgan ilmiy tadqiqoti va amaliy ishlari bo‘yicha to‘plagan materiallari:
XΪVÄ - BU BUJUK MOǮΪZÄ
(S.Rϊčϊgana)
Man Xaräzm vϊlājätϊ Xϊjva tumänϊndä doγϊlγanman. Xϊjva eŋ qadϊmϊj šä: ärlärmizdän bϊjrϊdϊr. “Xϊjvä” namϊ gälϊb čϊqϊšϊ xälq ϊčϊndä äfsonä bolγän, rϊvojätlä doqϊlγän. Vϊlonϊ ko:nä döv(ϊ)rlädän bana ma:ma buvalarϊmϊz ajtϊb gälädϊlä. Šu äfsanälärϊ ϊčϊndä häqϊqϊjläräm joq(ä)mäs, mϊsāl ätsäk :
Qädϊjm zämändä butun Xaräzm hududϊ ǯäzϊjrämä qumlaq, ϊssϊ čöl bolϊb, kopläb kärvanlanϊ jolϊ šu ǯajdän otämϊš äkän. Bϊr baj sovdagär öz kärvanϊ bϊlän čöldän otjatϊrγanda vϊnϊ d(ϊ)mǁ dāmāqϊ qurϊb suv tāpolmϊn qälϊpdϊ soŋ jānϊndäkϊ xϊzmätkārlärϊnä šu jerdän quji kāvläšnϊ bujurϊbtϊ. Quji kovläbdϊlä, suv čϊqärϊšϊbtϊlä, suvnϊ baja äkkälϊpdϊlä. Baj suvnϊ ϊčsä suv šunϊŋdϊn šϊrälϊmϊš, baj bunϊŋdϊn suvnϊ omrϊndä ϊčmäjänäkän. Bä(h)rϊ – dϊlϊ äčϊlϊp, baj : “hej-vā:h”,- däbärϊbtϊ bϊ suvnϊ ϊčjänlä hämmä jol äzäbϊnϊ unutϊb, horγϊnčϊlϊqϊ čϊqϊb getϊbtϊ. Bajnϊŋ “hej-vā:h” ϊnϊ ešϊtjänlä quduqnϊ baj šundϊn ätädϊ däp bu jer “Hej-vo:h” od opdϊ. Aradan vahla otϊb šu quduqnϊŋ jānϊnä šä:är qurϊptϊlo šä:är häm šu ququqnϊ odϊnϊ bärϊlϊb, “Hϊvä:h”, “Xϊjvä:” nomlärϊnä šu quji nāmϊ äsās bopdϊ. Ādāmlanϊ ājtϊšlarϊna qarasaŋϊz šu quduq Ϊčan qāl’adäjϊ ojlänϊ bϊr(ϊn)dä häläm qurϊmϊn ne’mät uläšϊb gäjotϊr äkän.
Jenäm bašqala vϊ quji gomϊlϊb qālϊb suvϊ bašqä jerdän bulāq bolϊb qäjtä čϊqqan dϊjdϊla.
Qädϊmϊj ābϊdälärä bāj, fϊrdävsmanänd šä:är bolmϊš Xϊjvä šä:rϊ özϊnϊ mϊŋ - ϊkkϊmϊŋ jϊllϊk äfsānä - rϊvājätlärϊnä ejä. Kö:nä, gozäl tärϊxϊj abϊdälärä bāj zämϊn. Bϊ jurtdä, bujuk ällāmälä jetϊšgän dϊjärdä doγϊlγänϊm mänϊŋ bäxtϊm.
Do'stlaringiz bilan baham: |
