O’zbekistоn respublikаsi
Yangi o‘zbek transkripsiyasiga o‘girilgan matnlar
Download 2.32 Mb. Pdf ko'rish
|
ashirboyev s. o`zbek dialektologiyasi
- Bu sahifa navigatsiya:
- Farg‘ona viloyati shevalari
Yangi o‘zbek transkripsiyasiga o‘girilgan matnlar Qarluq-chigil-uyg‘ur lahjasi Farg‘ona viloyati shevalari Bir äpändi bār äkän. U bir kuni jeηi etig āpti, uni kijip kočägä čiqipti. Qäräsä, hič kim ungä “etigiη qulluγ osin” demäjmiš. Äpändi bir 117 āšnäsini āldigä bārip, etigini qoli bilän korsätip, diyärmiš: “Ägär šu etigim bilän seni bir tepsäm, ho änejgä bārip čušäsän”. Shu äpändi jänä bir jeηi šim, topli āp kijip, jeηi sā:ät täqip, kočädä ketjätsä, hič kim qäräp häm qojmäsimiš. Šundä äpändi jonidän otup ketäjturγān bir bolä uni šimini kir qip ketipti. Äpändi boläni čäqirvolip diyärmiš: “Hej bolä, ägär mäni šimimni kir qigäniη učun seni mänä šu jeηi topli bilän bir tepsäm, beš minittä oläsän”, - diyärmiš sā:ätini korsatip. Farg‘ona viloyati shevalari Kunlärdän bir kun ilān ärigä dunjādä nimäni еti širin еkänligini sоräp, dunjādägi bärčä еtlärдi tätip kеlišti bujuripti. Äri ketipti. U dunjāni äjnälip, butin еtlärdi tätip, kеčigip qālipti, qāldirγāč undän хäbär āliš učun jоlgä čiqipti. Jоldä ärigä duč kеlip, undän sоräpti: “Dunjādä nimäni еti širin еkän”, - dеp sоräsä, äri äjtipti: “Dunjādägi bärčä еtlärdän ādäm еti širin еkän”,- depti. Qāldirγāč ärini: “Tilijni čiqär bir оpäj", - dеpti. Äri tilini čiqārgänäkän, tilini čišläp, uzvālipti. Äri sāqоv hāldä ilāndi āldigä bāripti. Ilān äridän nimäni eti širinligini sоrägänäkän, äri γuηγilläp žävāp ejtälmäpti. Qāldirγāč äjtipti: “Dunjādägi bärčä jäхši еtlärdän qurbäqäni еti širin еkän, dijäpti", - dеpti. Šundän bujān ilāndi jemiši qurbäqä еti bоlip qālgänäkän. Koson shevasi Bir bāräkän bir jоγäkän qädim zämāndä bir kiši bоgänäkän. U kišini uštä оγli bārikän. Kunlärdän bir kun u kiši āγir käsäl bоlib qālipti, kättä оγlini čäqirip šunnäj depti: “Oγlim, meni jäšäšdän kоrä оlimim jäqin qālli. Ägär män оlsäm, gоrimni uč kun päjlejsämmi?” - depti. Оγli: “Jоq päjlemäjmän”, - depti. Šunnäj kejin u оrtänči оγlini čäqirtiripti. Lekin оrtänči оγli häm ātäsini gоrini učh kun päjläškä rāzi bomäpti. U kiši qättiq xäpä bоpti vä kenžä оγlini čäqiripti: “Оγlim, mäbādā män оlip qālsäm, gоrimni uč kun päjlejsämmi?” - dеpti. Kenžä оγli uč kun emäs, jus kun disäjäm päjläškä täjjārligini äjtipti. Ärädän bir nečči kun оtkännän kejin u kiši оlъptъ. Ātäsidän qālgän merāsni uč оγil bоlip āptilä. Lekin ektä kättä оγil mäišät, оjin–kulgigä berilip ketipti.Tez kundä ulä оzlärigä qäräšli bоgän mirāsni ičib tämām qiptilä. Ulädä hič nersä qāmäpti. Uläni här kuni birgä mäišät qiläjkān dоslärijäm täjläp ketipti. Šjnnän kejin ulä ukälärini āldijä kelip pul sоräptilä. Kenžä оγil 118 äkälärini gäpini qäjtärälmäj ulägä pul beräveripti. Lekin ulä tez kundä bu puldijäm ičip tämām qipti vä jänä ukälärini āldijä keptilä. Kenžä оγil ātäsi оlgännän kejin birinči kuni gоrgä bāripti. Bir četkä otivālip, gоrni päjläj bāšläpti. Bir päjt āsmānnän bir qärä āt tušipti vä gоrni uč mettä äjnälip ketäjkāndä, kendjä oγil ātti ušlävāpti. Šundä āt šunnäj depti: “Män ātäjni ātijdim, ātäj оlgännän kejin uni gоrinä zijārät qilišgä čušgänidim. Ägär kеräj bоp qāsäm, mänä biг jālni tutätäsän”,- dip jālidän julip beripti-dä, āsmāngä kоtärilipti. Ikkinči kuni bir zängär āt kelip (kev?), gоrdi uč mättä еjnälip ketejkāndä, оγil unijäm ušlävāpti. U ātäm jālidän julip berip, kоzdän gājip bоpti. Učinči kuni bir sämän āt kepti. Ujäm gоrdi uč mättä еjnälip endi ketejkāndä, оγil ušlävāpti. U ātäm jālidän uč tālä julib berip, kоzdän jоqāliрti. Kenžä oγul ujgä kelip bu sirdi äkälärigä äjtmäpti. Äkäläri ičip kenžä оγildijäm bār - jоγini kоkkä sāvuriptilä. Šunnän kejin ulä bоšqä jurtkä bāš āp ketiptilä vä bir kišigä čоpānlikkä їšgä kiriptilä. Kunlädän bir kun äkäläri kenžä оγilni qоjläni äldigä qāldirip, оzläri šä:ärgä čušip ketiptilä. Ulä šä:ärgä bārip šunnäj xäbärdi еšitiptilä: ägär kimdäkim āt minän qirq zinälik nārvānnän čiqip pāššāni qizini qolidän suv ičip, uzugini ālip čussä, pāššā qizini оšängä berädi. Ulä ujgä kelip, bu xäbärdi kenžä оγilgä äjtipti. Kenžä оγil mänijäm ābārijlä, dip jelinsäjäm äkäläri uni ābārmäptilä. Šundä kenžä оγil qärä ātti jālini tutätipti, ustigä kijimläri minän āt päjdā bopti. U kijimläni kijip, pāššā särājigä jоl āpti, zinäni āldijä bārip, ātgä bir qämči uripti, āt 38 zinägä čig‘ipti. Kenžä оγil ātini bāšini qäjirip čušip ketipti vä heč nersä kormägändäj pādägä qäräp juripti, äkäläri kelip, bugungi bоgän vāqijäni gäpiripti. Ikkinči kuni kenžä оγil zängär āt minän bāripti, 39 zinägä čiγip, qājtip ketipti. Učinči kuni sämän āt minän bārip 40 zinägä čig‘ipti. Pāššāni qizidän suv ālip ičipti, qolidän uzugini ālip čušip ketipti vä pādäsini bāqip jurijvuripti. Pāššā šunnäj bujruq čiqäripti: “Hämmäni qolini juvdirip čig‘ijlä”, - dip. Lekin 40 zinägä čiqqän äzämätti tāpāmmäptilä. Pāššā: “Kim qālli, jänä, qolini juvmägän”, - dipti. Hizmätkārlä bir pādäči qāgänini ejtiptilä. Pādäčinijäm čäg‘irip, qolini juvdiriptilä vä uni qoligä uzukti kоriptilä. Šunnäj kejin pāššā 40 kečäj-u, 40 kunduz tоj qilip, qizini kenžä оγilgä beripti vä pāššāliγdijäm 119 tāpširipti. Kenžä оγil ektä äkäsini väzir qilip āpti vä mälikä minän birgä murāt mäxsätigä jetipti. Lәtъpә (prof.E.D. Polivanov Turkiston shevasidan yozib olgan) Ešäk, ökiz, tüjä äsrätläšipti, ešäk depti: “Doslar, men šu dujnаγa käp (kelib – A.S.), bir nä:sä körmästin armanda ketjappan”. Ular soraptї: “Ni:ni кörmädiη”, - depti. Ešäk еtipti: “Šu vaxxačї:(j) bir їssїq nаnγїnanї qajmaqqa batїrїр jїjамаdїm”. Ökiz еtipti: “Seniη armanїη armammї? Meη (mening – A.S.) armanїmnї ešit, men šu vaxxačї:(j) jaxšї їssїqqanа šalγam šorpa i:čamїj ketjappa(n)”. Tüjä etädi: “Eköviηniηäm armanїη e:š nä:sägä turmїjdї. Meη armanїmnї ešitiηnär. Meη armanїm šu vaxxačїj jaxšї їssїqqanа sandalγa tö:t ajaγїmnї sa::p otїramastїn ketjappa(n)”. Download 2.32 Mb. Do'stlaringiz bilan baham: |
Ma'lumotlar bazasi mualliflik huquqi bilan himoyalangan ©fayllar.org 2024
ma'muriyatiga murojaat qiling
ma'muriyatiga murojaat qiling