Fe'llarning ravishdosh shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.
-iy/-y Boriy – [bārij ]
Qiliy – [qilij ]
Oʻqiy – [öqij]
-p/-ip Uhlap – [ ühläp]
Borip – [bārip]
-guncha/-kuncha/-quncha Borguncha - [ bārgünčä]
-gach /kach/qach Boqqach – [bāqqäč ]
Kelgach – [kelgäč ]
Fe'llarning sifatdosh shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.
-ar Borar – [bārär ]
Yozar – [jāzär ]
-gan/kan/qan Yurgan – [jügän ]
Yiqqan – [jiqqän]
Yotkan - [Jātkän]
-gusi Kelgusi – [kelgüsi]
Fe'llarning harakat nomi shaklini hosil qiluvchi affikslar va ularning variantlarini yozing.
-sh/-ish Kelish – [ keliš]
Oqlash – [ āqläš]
-v/-uv Boruv – [ Bārüv]
Yozuv – [jāzüv ]
Shevaga xos bo`lgan yana qanday faktlari qayd qilgan bo`lardingiz .
Shevamizda kishilik olmoshining birinchi shaxs koʻplik qoʻshimchasini talaffuz qilganimizda –a tovushini orttirib aytiladi. Shevamiz besh kelishikli boʻlganligi sababli qaratqich kelishigining oʻrniga tushum kelishigi qoʻllanadi.
Bizning uy – [bizäni üj]
Bizning koʻchamiz – [bizäni köčämiz]
Bu savolnoma- dasturga xalq og‘zaki ijodidan 2 ta matn: 1 she'riy matn (kamida 10 qator) va 1 nasriy matn ilova qilish lozim (hajmi kamida 3 sahifa).
Bāläginäm bāläsi, ällä, Qänttäk örik dānäsi, ällä. Qänttänäm širin ekän, ällä, Bāläginämni bāläsi, ällä.
Bāγdä üzüm γöräsi, ällä, Tāγdä kiyigi bāläsi, ällä. Döppisidä ükkipari, ällä, Bü kimi neväräsi, ällä.
Bārär yöli töp činār, älä. Bālälär ātti qämčilär, ällä. «Büvi» degän tiliƞdän, ällä, Ābināvāt tāmčilär, ällä.
Ällä, ällä ähdi bār, ällä, Jātädigän täxti bār, ällä. Ātäsi bārü, ānäsi bār, ällä, Šü bālämniƞ bäxti bār, ällä.
Tāγdägi gülim, ällä, Üjdägi bülbülim, ällä. Ānäsi jäprāγim, ällä, Bāläsi jümšāγim, ällä.
Älläläri jādimdä, ällä. Belänčägi jānimdä, ällä, Büvisi ällä äjtär, ällä, Neväräsin ātindän, ällä.
Ällä-jā, ällä.
Do'stlaringiz bilan baham: |
