Oʻzbek filologiyasi fakulteti 210-guruh talabasi Abdullayeva Mohistara Rustamjon qizining
Andijon tumani Bekobod mahallasi shevasi leksik xususiyatlari
Download 260.3 Kb.
|
210 Abdullayeva Mohistara
- Bu sahifa navigatsiya:
- 5. Andijon viloyati Baliqchi tumani Sortepa mahallasi shevasiga oid matnlar Vaqt
|
4. Andijon tumani Bekobod mahallasi shevasi leksik xususiyatlari.
4.1.Qarindoshlik terminlarining qo’llanilishi: Ota – ota, dada (ātä, dädä), Ona – ona, oyi, aya(ānä,āji,äjä), Aka – aka (äkä), Uka – uka (ukä), Opa – opa (āpä), Singil – singil (siƞil), Bobo – oppodda, opoqi (āppāddä, āpāqï), Buvi – moma (māmä), Amaki – amaki (ämäki), Tog‘a – tog‘a (tāγä), Amma – amma (ämmä), Xola – xola (xālä), Amakivachcha – amakivachcha, aka (ämäkiväččä, äkä ), Xolavachcha – xolavachcha, opa (xāläväččä, āpä), Tog‘avachcha – tog‘avachcha (tāγäväččä), Jiyan – jiyan (ǯijän), Nevara – nabira (näbirä), Quda – quda (qudä), Qayin – qayni (qäjni), O‘gay – o‘gay (ogäj), Pochcha – pochcha (pāččä), Yanga – kennaya (kennäjä) Do‘st – jo‘ra, o‘rtoq (ǯorä, ortāq), Ovsin – ovsin (āvsin), Boja – boja (bāǯä), Hamsoya – qo’shni (qošni), Kelin – kelin (kelin), Kuyov – kuyov (kujāv), Qaynona – qaynona, oyijon (qäjnānä, ājiǯān), Qaynota – qaynota, dadajon (qäjnātä, dädäǯān), Qaynopa – qaynopa, opa (qäjnāpä ,āpä), Qaynsingil – qaynsingil, singil (qäjnsiƞil, siƞil), Qaynaka – qaynaka , aka (qäjnäkä, äkä), Qaynuka – qaynuka, uka (qäjnukä, ukä). 4.2.Shevada o’zidan katta notanishlarga nima deb murojaat qilinadi: Bizning shevamizda o‘zidan katta ayollarga xālä deb, erkaklarga esa ämäki deb murojaat qilinadi. Ayollarga – opa,xola(āpä,xālä), Erkaklarga – aka,tog’a(äkä,tāγä), Momalarga – moma(māmä), Buvalarga – buva(buvä). 4.3.O‘zidan kichik notanishlarga nima deb murojaat qilinadi: Qizlarga-qizim,singlim(qizim,siƞlim), O‘g’illarga-o’g’lim,uka(oγlim,ukä), O‘zidan kichik singillarga – sijnim deb, O‘zidan kichik ukalarga – ukä deb murojaat qilinadi. 4.4. Qaynota, qaynona kelinini nima deb chaqiradi? Yangi kelin qayni egachi,q ayni va qayni singillariga ism qo‘yadimi? Qanday ismlar? Misollar yozing. Qizim (qizim) deb murojaat qiladi keliniga. Qaynilariga ularning ismlari bilan sizlab chaqiradi yoki aka (äkä), singil (siƞil) deb murojaat qiladi. 5. Qushlar, parrandalar nomlari. Tovuq – tovuq (tāvuq), Kabutar – kaptar (käptär), Qarg‘a – qarg‘a (qärγä), Burgut – burgut (burgut), Mayna – bayna (bäjnä), G‘oz – g‘oz (γāz), O‘rdak – o‘rdak (ordäk), Xo‘roz – xo‘roz (xorāz), Jo‘ja – jo‘ja (jojä). 4.6. Sabzavot va poliz nomlari: Loviya – loviya (lāvijä), Mosh – mosh (māš), Guruch – guruch (guruč), Sabzi – sabzi (säbzi), Piyoz – piyoz (pijāz), Karam – karam (käräm), Kartoshka – kartoshka (kärtāškä), Turp – turp (turp). 4.7. O‘simlik va hayvonot nomlari: Beda – beda (bedä), Bug‘doy – bug‘doy (buγdāj), Makka – makka (mäkkä), Arpa – arpa (ärpä), Sholi – sholi (šāli) Jag‘-jag‘-jag‘-jag‘ (ǯäγ-ǯäγ), Maysa – maysa (mäjsä), Atirgul – atirgul (ätirgul), Lola – lola (lālä), Binafsha – binafsha (binäfšä), Mol – mol (māl), Qo‘y-qo ‘y (qoj), Echki – echki (ečki), Sigir – sigir (sigir), Buzoq – buzoq (buzāq), Xo‘kiz – novvos (nāvvās), Ot – ot (āt). Oshxona jihozlari nomi: Pichoq – pichoq (pičāq), Qoshiq – qoshiq (qāšiq), Sanchqi – sanchqi (sänčqi), Qozon – qozon (qāzān), Tovoq – tovoq (tāvāq) Piyola – piyola (piyālä), Kosa – kosa (kāsä), Osh tovoq - osh solinadigan idish (āš tāvāq), Choynak – choynak (čājnäk). 4.9.Kiyim va uning qismlari nomi: Kofta – kofta (kāftä), Yubka – yubka (jubkä), Kurtka – kurtka (kurtkä), Kostyum – kostyum (kāstjum), Shim – shim (šim), Mayka – mayka (mäjkä), Ko‘ylak – ko‘ylak (kojläk), Yeng – yeng (jeƞ), Yoqa – yaqa (jäqä), Etak – etak (etäk). SHEVA LEKSIKASIDAN NAMUNALAR
5. Andijon viloyati Baliqchi tumani Sortepa mahallasi shevasiga oid matnlar Vaqt O‘tayotgan kunimiz, vaqtimizdan ibrat olishimiz kerak. Chunki kecha va kunduz yangilarni eskirtiradi, uzoqlarni yaqin qiladi, umrlarni qisqartiradi, yoshlarni qaritadi, keksalarni boqiylikka yetaklaydi. Dono xalqimizda bir maqol bor: “Vaqting ketdi – naqding ketdi”. Ulug‘ ajdodlarimiz kunlarini, vaqt-u soatlarini foydali ish qilishga, go‘zal ahloqiy va ilmiy darajalarga yetishish yo‘lida sarflashga urinardi. Shuning uchun ham ularning bugunlari kechagisidan, ertangi kuni bugungisidan a’lo bo‘lar edi. Ular: “Vaqt qilichdir, agar sen uni kesmasang, u seni kesadi” – degan hikmatli so‘zga amal qilishgan. Payg‘ambarimiz Muhammad alayhissalom: “ Ikki narsa borki, ko‘pchilik uni qadriga yetmaydi. Ularning biri – sog‘lik, ikkinchisi – bo‘sh vaqt” – deb marhamat qilganlar. Kishi umrining hamma soatlarini, daqiqalarini foydali va sog‘liqqa muvofiq mashg‘ulotlar bilan to‘ldirishi kerak, toki qayg‘-alam bosh suqadigan joy qolmasin. Odamlarning o‘zaro muomalalarida “bo‘sh vaqt” degan ibora ishlatiladi. Aslida vaqtning ham isrofi bo‘lib, vaqtning isrofi bu – umrning isrofidir. Umr behuda sarf bo‘ldimi, demak, odam yaxshi ishlarni amalga oshira olmapti. Insonlar uchun, jamiyat uchun foyda bermapti. Vaqtning isrofi xuddi mevasiz daraxt kabi umr kechirishdir. Vaqtdan unumli foydalanishni hamma o‘zicha belgilaydi. Birov kitob o‘qishni yaxshi ko‘rsa, yana boshqasi sportdan bahra oladi. Olimlarimiz: “Vaqt hayotdir. Inson hayoti esa uni tug‘ilgan vaqtidan toki vafot etgungacha yashab o‘tadigan vaqtidir. Eng yaxshi vaqt hayotini manfaatli ishlar bilan to‘ldirgan odamdir”, – deganlar. Hasan Basri hazratlari shunday degan ekanlar: “Ey odam bolasi, sen tashkil topgan kunlardan iboratsan. Sen uchun bir kuningni ketishi umringning bir qismi ketishi demakdir”. Bu yorug‘ dunyoda inson umri qanchalik uzun bo‘lmasin, modomiki o‘lim har tiriklikning nihoyasi ekan , baribir u qisqadir. Bizning “vaqt o‘tmoqda” degan o‘yimizda biroz xatolik bor: vaqt emas, o‘zimiz o‘tib boryapmiz. Aslida yomonlikning eng katta alomati bu – vaqtni zoye ketkazishdir. Shu sababdan ham har birimiz kunimizni emas, balki har bir soatimizni qadrini bilib, undan unumli foydalanibqolishimiz kerak ekan. “Växt” Ɵtäjätkän kunimis, vaxtimisdan ibrät oliṧimis keräk. Čunki keҫä vä kundus jängilärdi eskirtirädi, uzoqlärdi jäqin qilädi, umïrlärdi qisqärtirädi, jāṧlärdi qäritädi, keksälärdi bāqijlikkä jetäklejdi. Dānā xälqimizdä bir mäqāl bār: “Växtiŋ ketti, bäxtiŋ ketti”. Uluq äjdādlärimiz kunlärini, växtu sāhätlärini pājdäli iṧ qiliṧkä, gozäl ählāqij vä ilmij däräẑälärgä jetiṧiṧ jolidä särpläṧkä urinärdi. Ŝuniŋ uĉunäm ulärdi bugunläri keĉägisidän, ettängi kunläri bugungisidän ä’lā bolärdi. Ulär : ” Växt qiliҫtr, ägär sen uni kesmäsäŋ, u seni kesädi”, - degän hikmätli sѳzgä ämäl qiliṧkän. Päjɣämbärimis Muhämmäd Ӓlajhissälām: “Ikki närsä bārki, kɵpĉilik uni qädrigä jetmedi. Biri - soɣliq, ikkinĉisi esä boṧ växt”, dep märhämät qigänlär. Kiṧi umrini hämä sāxätlärini, däqiqälärini pājdäli vä sāɣliqqä māpiq mäṧɣulātlär minän toldiriṧi keräk tāki qajɣu-äläm bāṧ suqädigän ẑäj qāmäsin. Ādämlärdi ɵzärā māmiläläridä “bɵṧ växt” degän ibārä iṧlätilädi. Ӓslidä växttijäm isrāpi bolib, växtti isroāpi bu – umrdi isrāpidir. Umr behudä särp boldimi, demäk, ādäm jäxṧi iṧlärdi ämälgä āṧirālmäpti. Insānlär uĉun ẑämijät uĉun pājdä bermäpti. Växtti isrāpi xutti meväsis däräx käbi umr keĉiriṧtir. Växttän unumli pājdäläniṧti hämä ѳziĉä belgiläjdi. Birāv kitāp oqiṧti jäxṧi kѳrsä, jänä bāṧqäsi spārttän bährä ālädi. Ālimlärimis:”Vaxt häjottir. Insān häjāti esä uni tuɣilgän växtidän tāki väpāt etkinҫä jäṧäb ѳtädigän växtidir. Eŋ jäxṧi växt häjātini mänpätli iṧlär bilän toldirgän ādāmdir “, degänlär. Häsän Bäsrij häzrätläri ṧundäj degänäkänlär: “Ej ādäm bāläsi, sen täṧkil tāpkän kunlärdän ibārät sän. Sen uĉun bir kuniŋdi ketiṧi umriŋdi bir qismi ketiṧi demäktir”. Bu jāruɣ dunjādä insān umri qänĉälik uzun bolmäsin, mādāmiki ɵlim här tiriklikti nihājāsi ekän, bäribir u qisqädir. Bizdi “växt ɵtmāqdä” degän ojimizdä birāz xätālik bār: växtmäs, ѳzimis ѳtip bārjäppis. Ӓslidä jāmānlikdi eŋ kättä älāmäti bu – växtti zāje ketkäziṧtir. Ŝu säbäbdänäm här bir kunimizdimäs, bälki här bir sāxätimizdi qädrini bilip, undän unumli pājdälänip qālishimis kerägäkän. Qodirova Umida- Andijon viloyati Baliqchi tumani Sortepa mahallasida 1978-yilda tug’ilgan. 3.1-gapning 3-so’zi: vaxtimisdan – adabiy tilda vaqtimizdan;
4. “Växtiŋ ketti, bäxtiŋ ketti” – maqol. ”Växt qiliҫtr, ägär sen uni kesmäsäŋ, u seni kesädi” – hikmatli so’z. Afsona
Chïn yûrtïnï podshosï sovg‘ənï ochïpkörsə, chïndənəm ïchïdən üchtə bïr xïl oltïn qög‘ïrchoq chïqïptï. Hər bïrïnï ustïgə nərxlərï yozïb qöyïlgënmïsh. Ämmo nərxlər chïndənəm hər xïlmïsh. Podsho bûnï mə‘nosïgə tüshünməptï. Və bərchə vəzïr-ü vüzərolərïnï shû jümboqtï jəvobïnï topïshkə büyürïptï. Vəzïrlər hərchənd ürïnïshməsïn, bünïng səbəbïnï bîlïshməptï. Shündə podsho bütün yürt böyləb bərchə donïshməntlərdï yïg‘ïp, qög‘ïrchoq sïrïnï ochïshtï büyürïptï. Məmləkətdə bïr dəhqon borəkən. Ü bû qög‘ïrchoqlər həqïdə əshïtkənəkən. Öshə dëhqon podshonï oldïgə kəp, sïrdï bïlïshïnï və ünə üch donə somon pərchəsïnï bërïshlərïnï sörəptï. Üngə üch donə somon pərchəsï bërïlïptï. Dëhqon bïrïnchï ëng ərzon qög‘ïrchoqtï qölïgə olïb, somon pərchəsïnï qülog‘ïgə soptï. Shündə somon pərchəsï ünï bü qülog‘ïdən kïrïp, nərïgïsïdən chïkëtïptï. “Podshohïm – dëptï dëhqon, - bü qög‘ïrchoqtï orzonlïgï boïsï shükï, üngə əytïlgən gəp bü qülog‘ïdən kïrïb, ünïsïdən chëkétədï”. Këyïn ïkkïnchï qög‘ïrchoqtï ob ünïyəm qülog‘ïgə somon sobdï. Somon qög‘ïrchoqtï qülog‘ïdən kïrïp, og‘zïdən chïkëtïptï. Bü qög‘ïrchoq sïr səqləy oməslïgï, əytïlgən gəptï og‘zïdən gülləp qöyïshï səbəblï ərzonroq ëkənlïgïnï əytïptï. Söngrə oxïrgï qög‘ïrchoqtï ob, qülog‘ïgə somon pərchəsïnï soptï. Somon ünï qülog‘ïdən kïrïp, ïchïgə tüshïp këtïptï. “bü qög‘ïrchoq – dëptï dëhqon, - əytïlgən gəptï sïr səqləyolədï. Shü səbəblï ü ëng qïmmət qög‘ïrchoq”. Podsho bündən g‘oyətdə həyrətlənïptï və əng qïmmət qög‘ïrchoqnï özï bïlən op qop, nərïgïlərïnï bozordə sotïshtï büyürïptï! Älqïssə, sïr səqləshtï bïlgən odəm həmïshə döstlïkkə yərəydï və ərdoqdə bölədï. Qïzïqïshïzdï – qiziqishingizni öxshəmëdï – o’xshamaydi kəp – kelib orzon – arzon chïkëtïptï – chiqib ketibdi ob - olib ERTAK
Jaxṧi nijät Bыr bor ëkən bыr yöq ëkən. Börï bəkovül ëkən, tülkï yəsovül ëkən, qərg‘əqəqïmchï ëkən, ĉimĉiqchəqïmchï ëkən, toshbəqə tərozbœn ëkən, qürbəqə ündənqərzdór ëkən. Shündəyqïpqədïmzómóndə bìrfərzəndsïz œlə bõgən ëkən. Künlərdənbïrkün ër – xotïnmîṧïqvaküchük əsrəbolîshîptî. Ülərgə mëhrîbónlîkkõrsətîb, fərzəndlərîdäyyəxshî kôrishər ëkən. Xüdonîņ qüdrətî bïlən ülərfərzəndkörïshïptî. Ïtbündənjüdə xûrsənböptï və bolə bïləndõsttütïnïshgə əhdqïbtï. Mïshïq ësə əksínchə rósə xəfə bóptï və hərkùní boləgə ólïmtïləybôshləptï. Shü boləsï ölsə-yü xöjəyïnyənə mënï tünlërqüchóqləpuxləsə dërkən. Ït ësə döstïmkəttə bösə-yü mëngə ïlïklí süyəklərbërsə dëbboləgə pəqətyəxshïlîklərtîlər ëkən. Yómónnïyətlï mïshïqbïrkünï bolənï ög‘ïrləpkëtəyøtgəndä ïtbünï sëzïbqobtï. Mïshïqnï ortïdənqüvləbyëtïb, ünï pərchá pərchə qïbtəshəptï. Shündənbüyónbərchə ïtlərmïshïqlərdï yomonkörərkən.Yəxshï nïyätlí ïtmürodmäqsədïgə yətïptï. Matndagishevagaxosso’zlar: Ĉimĉiq – chumchuq Qïp – qilib Mîṧïq – mushuk Bösə - bo’lsa
Ātä kàspi Bir jigitti topiš-tutiši jäxši, rôzg‘āri bekäm-u kostidi. Nimä boldi-ju išläri ārqägä ketip, tāpiš-tutišidän bäräkä kotärildi. Bärčä häräkätläri zāje ketkäč, dānišmänt bir kišini āldigä bārip, ähvolini äjtti. Dānišmänt uni ähvālini bilgäč, dedi: - Ulug’lär išing jurišmäsä, ātängdi käspini qi dijiškän. Sen häm ātängdi hunärini qip kor… - Ije, - depti jigit, - ātäm og’ri bogän-ku?! Nimä, endi menijäm og’rilik qi, demāqčimisiz? Äxir bu günähi äzimligini jäxši biläsiz-ku?! Dānišmänt kulimsiräp, dedi: -Egäsi og’rinmejdigän däräžädä og’irlik qip kor… Jigit bu mäslähättän häjrān bopti-ju, täväkkäl qipti. Kečasi birāvdi āmbārxānäsidän ärzimägän miqdārdā g’ällä āp, hämmajāqti täräqä-turuq qip qāčipti. - Ušlä o’g’rini, - qičqirišipti här tāmāndän. Lekin og’rini ušläj ālišmäpti. Uy egäsi āmbārgä kirip qäräsä, ärzimägän miqdārdā g’ällä og’irlänipti. Uj egäsi kulipti. Hämmä närsä žājidäjäkän. Āgän närsäsigä mingdän-ming rāzimān… Qäräng, egäsini rāziligi bilän og’irlik mätāh häm hälol bop ketärkän. Shu-shu jigitti išläri jänä jurišip ketkänäkän. Demäk, här bir närsä oz me’yāridä bosä, heč kim ränjimedi. Matndagi shevaga xos so’zlar: Kàsp - kasb Qi - qil Āp – olib Bop – bo’lib Sārtepä häqidä äpsānä Qišlāg’imis čekäsidä qäbristān bār. Mäši qäbristāndi jānidä bir tepälik bop, uni ätrāpidä här xil jāvvāji qušlär učip jurädi: bājog’li, sār singäri. Šu tepälikdi päjdā boliši häqidä qišlāg’imis ähālisi āräsidä turli xil äpsānälär jurädi. Men esä häqiqätkä jäqinrāg’ini äjtip beriškä häräkät qildim: äjtišlärigä qärägändä tepälik onnidä bir bājdi muhtäšäm särāji bogänäkän. Žudäjäm ulkän särājäkän bu. Nimädir bopti-ju, mäskur qäsr jer jārilip ičigä g’ärq bopti. Šuni hisābigä qäsr onnidä tepälik päjdā bop qāgänäkän. Äpsānägä korä, ošä bājdi ävlādidän bogän birār bir merāsxori kesä, tepälik āchilär vä jänä qäsr päjdā bolärkän. Lekin häligäčä bu voqeä sādir bogäni joq. Bäribir äpsānä äpsānädä. Ämmā buni inkār qiluvči hādisälär häm bogän: biz mähtäp päjtlärimizdä geāgräfijä fänidän ekskursijä učun äjnän ošä tepälikkä bārärdik. Sinpdāšlärimiz bilän turli xil qäzišmä išlärini ābārärdik. Šundäj ärxeālāgik išlärimis nätijäsidä tepälik turpāqläridän turli xildägi metäll uziklär vä bujumlär pärčälärini tāpärdik. Bu judäjäm häjrätlänärlijidi. Bu äpsānägą išānišimis učun äsāsidi. Shevaga xos so’zlar: Äpsānä – afsona Mäši – mana shu Ätrāpidä – atrofida Onnidä – o’rnida Bop qāgänäkän – bo’lib qolgan ekan Mähtäp – maktab Uzik – uzuk RIVOYAT:
Ällāhni hukmini qärängki, tepälikkä jetib kelgändä ozgälär kozdän g’ăjib bo’lädilär. Ārqäsidän izläb kelgän qizlär korsälärki, Tuzluq māmāning bāsib kelgän izläri fäqät bu bäländ tepälikkä qädär kelgänligi mä’lum bolgän. Tepälikni sinčikläb tekširib korilgändä, ušbu tepälikning āstidän ustigä qädär tik jāriqlik misāli bir čiziq päjdā bolib qālgänligini korišgän. Ušbu hāsil bolgän jāriq čizig’i āräsidä qisilib qālgän Tuzluq māmāmizning sāč piligini tāpišib ālgändän song bu ulug’ zāt šu šo’r tuzlik tepäligi ičigä kirib, g’ājib bo’lgänligigä to’lä išānč hāsil qiliškändi. Download 260.3 Kb. Do'stlaringiz bilan baham: 
|